”Uusimpia teknologisia edistysaskeleita seuratessamme unohdamme usein ihmiset”, slovenialainen kirjastonjohtaja Breda Karun sanoo.
Kerro itsestäsi ja työstäsi
Olen toiminut kirjastonhoitajana yleisissä kirjastoissa yli 30 vuotta. Olen yksi alan IT-pioneereja ja työskennellyt myös kirjastoalan hallinnossa sekä koordinoinut alueellisten kirjastojen kansallisen järjestelmän käyttöönottoa. Välillä toimin kansalaisjärjestösektorilla ja palasin lopulta kirjastonjohtajaksi tammikuussa 2016.
Kaikkien näiden vuosien ajan olen ollut aktiivisesti mukana kansainvälisessä yhteistyössä.
En ole koskaan ollut erityisen hyvä kirjoittaja, joten olen jakanut kokemuksiani ja tietoani lähinnä luennoimalla, seminaariesityksissä ja työpajoissa sekä Sloveniassa että ulkomailla.
Olin pitkään suuri teknologian hyödyntämisen puolestapuhuja – ja olen yhä – mutta olen myös huomannut, että uusimpia teknologisia edistysaskeleita seuratessamme unohdamme usein ihmiset. Omatoimikirjastot ovat toki hyvä asia, koska käyttäjät voivat lainata kirjoja kun heille sopii, mutta ihmiset eivät tule kirjastoon vain aineistojen takia.
Yleiset kirjastot ovat yhteisen hyvän palvelijoita ja tätä perustehtävää tulisi arvostaa.
Miten kuvailisit työpaikkaasi?
Kirjastolla on 70-vuotinen historia ja vuonna 2011 se muutti uuteen, moderniin rakennukseen. Työntekijöitä on 44, asukkaita kaupungissa on 81 000. Pääkirjaston lisäksi kirjastoverkkoon kuuluu kuusi lähikirjastoa.
Koska säännöt ja määräykset muuttuvat jatkuvasti, Sloveniassa kirjastonjohtaja joutuu käyttämään aivan liian paljon aikaa hallinnollisiin tehtäviin. Oman kirjaston johtamiseen ja kehittämiseen sekä sidosryhmätyöhön on liian vähän aikaa, vaikka niiden pitäisi johtajan työssä olla keskeisiä.
Paljonko saat palkkaa?
2 700 euroa kuukaudessa.
Mikä puhuttaa tällä hetkellä kirjastolaisia Sloveniassa?
Alan keskusteluissa, suunnittelussa ja uusien ajatusten toteuttamisessa keskeinen foorumi ja toimija on Slovenian yleisten kirjastojen seura ja sen monet aihekohtaiset työryhmät.
Työstämme parhaillaan hankinta- ja luettelointiprosessien järkeistämiseen tähtäävää mallia. Tavoitteena on hoitaa tehtävät yhdessä paikassa keskitetysti kaikille yleisille kirjastoille.
Makerspace-tilojen tarjoaminen kirjastoissa on myös ajankohtainen puheenaihe.
Palkkapolitiikka ei houkuttele johtajia tai IT-osaajia kirjastoihin. Tilanteen korjaamisesta neuvotellaan hallituksen kanssa. Monet kirjastot ovat ulkoistaneet IT-tehtävät ja -palvelut, jolloin kirjastot ovat riippuvaisia yrityksistä, jotka eivät tunne alaa.
Tärkeitä puheenaiheita ovat myös yleisissä kirjastoissa tarvittavat uudet taidot ja osaaminen. Uudenlaisia ammatillisia tehtäviä ja profillileja syntyy kirjastoissa, mutta niitä varten ei ole sopivaa koulutusta. Kirjastoseura ja maan suurin yleinen kirjasto Ljubljanassa suunnittelevat kursseja osaamisen tukemiseksi.
