Raisiossa kaikki tokaluokkalaiset pääsevät harjoittelemaan lukemista lehmien seurassa.
Lukulehmä Heilikin toinen korva on kääntynyt taaksepäin, toinen kohti lukevaa tyttöä.
“Oli ihana, lämmin kesäpäivä”, Saana Kaunisto, 8, lukee kirjasta Lisää vauhtia, Mimmi Lehmä.
Heilikki huiskaisee paarman pois ja jatkaa märehtimistä. Aurinko kimmeltää pitsipilvien läpi ja tuuli silittää heinää.
“Lehmät makoilivat laitumella ja torkkuivat varjossa…”
Heilikki innostuu Mimmi Lehmästä niin, että alkaa nuuhkia kirjaa. Saana ei hätkähdä, vaan jatkaa lukemista reippaasti, sivu sivulta.
“Vähän se tönäisi, mutta se oli sellainen tykkäystönäisy”, Saana kertoo. “Oli tosi kivaa lukea.”
Hiehot Onneli ja Anneli seuraavat emäntä Marjukka Kulmalan kanssa Heilikin ammattimaista työtä. Isona heistäkin ehkä tulee oikeita lukulehmiä.
Olemme Maskussa Kaiturin tilalla. Emäntä Marjukka Kulmala, kyytöt Heilikki, Anneli ja Onneli ja lastenkirjailija Reetta Niemelä ovat esittelemässä Raision kaupunginkirjaston Lukulehmä-hankketta.
Tulevana lukuvuotena kaikki raisiolaiset tokaluokkalaiset pääsevät Kaituriin lukemaan lehmille. Ensin käydään Niemelän kanssa kirjastossa ja lainataan luettava kirja. Niemelä myös kertoo lapsille, miten lehmien kanssa ollaan.
“Aluksi kuulostellaan, millä tuulella lehmä on. Sitten fiilistellään, mikä olisi hyvä kuuntelupaikka” Niemelä neuvoo. Kaiturissa asiat tehdään eläimiä kunnioittaen.
Haavikon vilpoisessa vihreässä valossa Alva Aikio, 7, lukee runokuvakirjaa Avain hukassa. Nyt Onneli ja Annelikin ovat jo uskaltautuneet lähelle. Riimittely näyttää huvittavan lehmiä.
“Tuntui hauskalta! On hienoa ymmärtää, että lehmä tykkää kun sille lukee, että se oikeasti kuuntelee”, Alva iloitsee.
“Tämä tapahtuu joka kerta. Lehmät rauhoittuvat ja alkavat kuunnella”, Reetta Niemelä sanoo.
Lukukoiratoiminta on Suomessa jo vakiintunut. Viime vuonna kyselyssä yli 50 kirjastoa ilmoitti, että niissä on vieraillut lukukoira. Nyt niiden rinnalle tulevat myös lukulehmät.
