Olemme amerikkalaisiin verrattuna sivistyneitä, sanoo Yhdysvaltoihin erikoistunut tutkija Charly Salonius-Pasternak.
Istumme tutkija Charly Salonius-Pasternakin kanssa Ulkopoliittisen instituutin valoisassa kirjastossa Helsingin Töölössä. Ympärillämme on hyllymetreittäin kirjoja maailmanpolitiikasta eri alojen yhteiskuntatieteisiin.
Tämä on inspiroiva paikka aloittaa keskustelu maailman tilasta ja kirjastojen merkityksestä.
Keskustelemme siitä, miten maailma on muuttunut. Vaikka muutos tuntuu hurjalta, siinä ei ole kuitenkaan mitään uutta.
”Jokaisena aikakautena ihminen on kokenut, että maailma muuttuu nopeammin kuin koskaan aiemmin”, Salonius-Pasternak sanoo.
Ulkopoliittinen instituutti on tutkimuslaitos, joka tuottaa ajankohtaista tietoa eri maiden kansainvälisistä suhteista ja EU-asioista. Salonius-Pasternak on työskennellyt UPIssa jo pian 15 vuotta. Hän on erikoistunut Yhdysvaltojen ulko- ja sisäpoliitiikkaan, sekä Suomen turvallisuus- ja puolustuspolittikkaan.
Silloin, kun Suomi on maailmanpolitiikan parrasvaloissa, hänet kutsutaan kommentoimaan tapahtumia esimerkiksi Ylen aamu-tv:hen. Suomen tähtihetki oli heinäkuussa, kun Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Yhdysvaltain presidentti Donald Trump vierailivat Helsingissä.
Tapaamisesta ei tutkijan mukaan jäänyt juuri mitään käteen, sillä kumpikaan osapuoli ei pysty antamaan toiselle periksi.
”Trump ei voi lopettaa USA:n kauppapakotteita, eikä Putin voi vetäytyä Ukrainasta ja Syyriasta. Suomalaisten kannalta oli kuitenkin hyvä asia, että Sauli Niinistö pääsi tapaamaan molemmat suurvaltajohtajat.”
Suomi on luotettava tapaamiskumppani, koska täällä asioista ei hölötetä liikaa – varsinkaan julkisuudessa.
Tutkijan mukaan Niinistö sanoi todennäköisesti kahden kesken Putinille olettavansa, ettei Venäjä sekaannu Suomen tuleviin eduskunta- ja eurovaaleihin.
Liian vähän puhetta
Salonius-Pasternak on törmännyt maailmalla usein ihmettelyyn siitä, että täällä julkisuudessa ei juuri keskustella Suomen ja muiden maiden välisistä suhteista.
”Erityisesti Ruotsissa ja Baltian maissa kummastellaan tätä ”halki, poikki ja pinoon” -tapaa, jossa asiat sanotaan kertaalleen ja sitten ne tehdään. Mutta mitäpä meitä hyödyttäisi ajaa esimerkiksi Putinia julkisesti nurkkaan? Ei hän kuitenkaan tee niin kuin haluamme.”
Tutkijan mukaan sivistyksen taso on Suomessa keskimäärin korkeampi kuin vaikkapa Yhdysvalloissa. Hän kertoo esimerkin. Puolet amerikkalaisista kuvittelee, että maan koko budjetista käytetään puolet kehitysapuun. Suomessa taas suurin osa kansalaisista arvioi kehitysavun suuruuden ainakin lähelle oikeaa, siis 0,38 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Yhdysvalloissa nykyinen johtaja heijastelee kansan sivistyksen tasoa. Trumpin twiiteistä näkee, että hän ei arvosta sivistystä. Kieli on karkeaa ja siinä vilisee kirjoitusvirheitä. Washington Post -lehti laski, että Trump on presidenttikaudellaan esittänyt syksyyn 2018 mennessä jo reippaasti yli 5 000 valhetta.
”Trumpin tweeteistä huomaa, ettei hän harrasta lukemista”, Salonius-Pasternak kertoo.
Luulot lisääntyvät
Salonius-Pasternak uskoo lukemisen voimaan. Hänen mielestään hyvä tapa saada tietoa on mennä kirjastoon.
Hän oppi käyttämään kirjastoja lapsena, kun äiti vei hänet Helsingin Kallion kirjastoon. Nyt Salonius-Pasternak käy tyttäriensä kanssa säännöllisesti Rikhardinkadun kirjastossa.
”Kun toinen heistä oli pieni, hän oli aivan innoissaan, kun kirjastosta sai ottaa 20 kirjaa mukaan maksamatta mitään. Toisaalta hän ihmetteli Akateemisessa kirjakaupassa sitä, että ei voinut valita useita kirjoja, kuten kirjastossa.”
Kontit täynnä kirjoja
Salonius-Pasternakilla on monia kirjastomuistoja maailmalta. Perhe muutti ulkomaille, kun hän oli teini-iän kynnyksellä.
Esimerkiksi Turkin Istanbulista on jäänyt mieleen palaneen koulun kirjaston kirjat, jotka oli ahdettu kahteen valtavaan konttiin.
Perhe muutti Brysseliin. Lukemiseen mieltynyttä nuorukaista ilahdutti, että isossa koulussa oli ala- ja yläasteella sekä lukiolla kullakin omat kirjastonsa.
Viimeisin kirjastomuisto ulkomailta on viime vuodelta Britannian Oxfordin yliopiston Bodleian Librarysta, joka on yksi Euroopan vanhimmista kirjastoista.
Salonius-Pasternak ei mahtunut kunnolla istumaan lukusaliin. Pöydät ja tuolit olivat 300–400 vuoden takaa, jolloin ihmiset olivat nykyistä pienikokoisempia.
”Mietin siellä, kuinka maailma, jota siellä aikoinaan tutkittiin, oli hyvin erilainen kuin nyt. Kun kirjasto avattiin, tieto oli vain pienen eliitin saatavilla. Nykyään on toisin, sillä kaikilla ihmisillä on käytössään laaja ja monipuolinen kirjastoverkosto.”’
