Laulaja Iisa on lukijana ”kausijumittaja”: välillä hänellä on tiukka Marguerite Duras -kausi, välillä hän luukuttaa pelkkää Aila Meriluotoa tai Alice Munroa.
Helsinkiläinen Iisa on kolme albumia julkaissut laulaja-lauluntekijä, joka kirjoittaa sanoituksia myös muille artisteille. Lukeminen on Iisalle ”luovan työn ruokkimista”, mutta viime vuosina se on liittynyt myös opiskeluihin. Niiden takia hän on lukenut paljon ratkaisukeskeiseen terapiaan ja mielen hyvinvointiin liittyvää kirjallisuutta.
Lukeminen merkitsee jo itsessään mielen hyvinvointia.
”Mitä enemmän arjessani on tilaa lukemiselle, sitä paremmin minulla menee henkisesti.”
Kirjallisuuden suosikkilajini
Luen tosi paljon tiedostamattanikin naiskirjailijoiden tuotantoa, koska teemat ovat itseäni enemmän koskettavia. Nuorena olin muusikkojen elämäkertojen suurkuluttaja ja edelleen pidän paljon elämäkerroista, vaikkei niitä tule yhtä tiheästi enää kulutettuakaan. Anaïs Ninin päiväkirjojen pariin palaan aina säännöllisin väliajoin: hän dokumentoi monivaiheista elämäänsä käsittämättömällä tarkkuudella.
Rakkain kirjani
Nicole Kraussin Rakkauden historia.
Kirja, jota nolostelen
Käytettynä ostamani James Joycen Odysseuksen laitoin takaisin kierrätykseen, sillä olisi nolottanut pitää sitä omassa hyllyssä jonkinlaisena kirjallisena statussymbolina ilman että olin lukenut sitä – tai edes suunnittelin tekeväni niin. Tulee muutenkin nolosteltua tilanteesta riippuen milloin mitäkin. Kotonani vieraili jonkin aikaa sitten erään lehden kuvaaja, ja nolotti, kun teki mieli sanoa, että älä kuvaa sitten kirjoistani tuota puoliskoa, jossa on läjä ei-niin-seksikkäitä Irvineitä, vaan mieluummin tuota Duras-keskittymää.
Miten säilön kirjani
Minulla on ollut kirjahyllyangsti, ja olenkin suosinut suoraan seinään kiinnitettyjä hyllylevyjä tai strategisesti aseteltuja kirjapinoja. Olen muuttanut viime vuosina muutamaankin otteeseen, ja nykyisessä kodissani kirjat ovat boheemisti pinottuina lattiatasoon ja muutamalle hyllylle ja ikkunalaudalle.
Kirja, jonka aion lukea
Juha Itkosen Ihmettä kaikki -kirja on ainakin lukulistallani. Laura Lindstedtin Ystäväni Natalia kiinnostaa sekin. Myös lahjaksi saamani Paul Austerin Collected Screenplays odottaa jo kovasti lukemista.
Kirja, joka muutti ajatteluani
Aila Meriluodon omaelämäkerrallinen Vaarallista kokea oli lukukokemus, josta imin paljon voimaa ja rohkeutta. Marguerite Duras’n tuotanto on ollut iso inspiraation lähde ja luultavasti myös vaikuttaja oman ammatti-identiteettini vahvistajana. Georges Perecin Elämä, käyttöohje oli aivan omanlaisensa kirja, ja se laittoi jotain palikoita sisälläni uuteen järjestykseen samalla kun herätteli uusia ajatuksia kirjoittamisesta.
