Kirjastot halutaan vahvemmin mukaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon Euroopassa.
Kirjastoalalla työskentelevät tunnistavat kirjastojen arvon lukemiselle, yhteisöllisyydelle, hyvinvoinnille, kriisinkestävyydelle ja kulttuurille. Kirjastoalan tehtävä on vakuuttaa siitä myös kaikki, jotka kirjastojen asioista eri tasolla päättävät tai toimintaa edistävät, kuten Euroopan Unioni, kansallisvaltiot sekä alueellinen ja paikallinen taso.
Euroopan unionin ministerineuvosto allekirjoitti marraskuussa 2022 uuden kulttuurin työsuunnitelman Euroopalle. Suunnitelma luo suuntaa seuraavalle neljälle vuodelle. Kulttuurin työsuunnitelman 2023-2026 tehtävänä on sekä kohdistaa huomio kulttuurin sekä luovien alojen haasteisiin että pohtia ratkaisuja. Suunnitelma sisältää kaikkiaan 21 toimenpidettä, jotka liittyvät muun muassa taiteilijoiden työoloihin, kulttuurihyvinvointiin, kulttuurin rooliin osallisuudessa ja demokratian rakentamisessa. Yksi näistä 21 toimenpiteistä liittyy kirjastojen rooliin yhteiskunnassa.
Kirjastojen roolia selvittämään asetettiin eurooppalainen asiantuntijaryhmä, jossa on 35 asiantuntijaa 25 eri maasta. Suomea ryhmässä edustaa kirjoittaja, kirjastotoimen ylitarkastaja Lounais-Suomen aluehallintovirastosta (vuoden 2026 alusta alkaen Lupa- ja valvontavirasto).
Ryhmän tehtävä on tutkia eurooppalaisten yleisten kirjastojen roolia yhteiskunnassa ja tuottaa työstään julkaisu. Julkaisun tavoitteena on käynnistää laaja-alainen keskustelu siitä, miten voidaan varmistaa, että yleiset kirjastot huomioidaan osana yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisua. Lisäksi pitää varmistaa, että kirjastot voivat hoitaa nämä monipuoliset tehtävänsä mahdollisimman hyvin ja parhain mahdollisin resurssein.
Muiden EU:n jäsenmaiden kirjastokentällä on samoja haasteita kuin Suomessa. Rahoitus vähenee, väestö vanhenee ja moninaistuu, kaupungistuminen jättää maaseutua harvempaan asutuksi. Toki suuria erojakin löytyy. Esimerkiksi työvoima voi jossain pohjautua vapaaehtoisuuteen tai rahoitusmallit ja ohjaavat organisaatiot ovat erilaiset, kirjastolainsäädäntö puuttuu kokonaan tai se on jo vanhentunut.
Ryhmän työn sivutuotteena on tehty laaja tiedonkeruu eurooppalaisten yleisten kirjastojen lainsäädännöstä ja tilastoista.
Olemme viimeisten vuosien ajan eläneet globaalia monikriisien aikaa, mikä on heijastunut myös kansalliselle tasolle. Jossain paikoissa on viime vuosista selvitty paremmin, toisaalla ei ihan yhtä hyvin. Esimerkiksi Suomi taistelee nyt työttömyyden, väestönrakenteen muutoksen, kehnon talouskasvun ja talouden tasapainotuksen kurimuksessa.
Tilanne tekee monen elämästä tukalaa. Tiedämme myös, että heikkoina aikoina kirjaston käyttö kasvaa. Kirjasto on monelle päivittäinen rutiini, paikka, jossa voi viettää aikaa, nähdä ihmisiä, saada juttuseuraa. Monelle lapselle se on koulupäivän jälkeinen turvallinen paikka viettää aikaa.
Asiantuntijaryhmämme aloitti tunnistamalla yhteiskunnallisia aiheita, joiden parissa kirjastoissa tällä hetkellä työskennellään. Haasteita ovat esimerkiksi lukutaidon heikkeneminen, demokratian tukeminen, digitaalinen kuilu, kestävä kehitys, varautuminen ja resilienssi.
Yhteiskunnallisten haasteiden tunnistamisen lisäksi asiantuntijaryhmä keräsi yli 400 menetelmää, joista näkyy upealla tavalla, miten kirjastot tukevat yhteiskuntaa erityisesti näinä aikoina. Menetelmistä valikoitui noin 70 esiteltäväksi tulevassa julkaisussa esimerkkeinä kirjastojen tekemästä vaikuttavasta työstä.
Yhtenä hyvänä esimerkkinä voisi nostaa Healthy Ireland at Your Library -ohjelman. Sen tavoitteena on edistää terveyttä ja hyvinvointia, tukea yksilöitä sekä yhteisöjä oman terveyden hallinnassa tarjoamalla tietoa ja resursseja.
Jokainen kirjastoammattilainen on huomannut, että työ on viimeisen 15 vuoden aikana muuttunut. Mutta niin on muuttunut yhteiskuntakin. Digitaalista kehitystä ei kukaan enää pääse pakoon, vaan kehitys tulee ottaa haltuun ja oppia käyttämään uusia välineitä tarvittavalla tavalla. Kirjastosta on tullut kansalaisten olohuone, mahdollisuuksien paikka.
Kirjastolaiset ovat yhä useammin esiintyjiä ja esittelijöitä. Kirjastoammatissa vaaditaan monenlaista osaamista ja kaikkea ei välttämättä opeteta alan oppilaitoksissa. Kirjastoammatti vaatii luovuutta, uutta ajattelua, kekseliäisyyttä, rohkeutta tarttua haasteisiin tai uudenlaisiin menetelmiin.
Tämän muutoksen toteamisen myötä asiantuntijoiden ryhmä tunnisti myös muuttuvan työnkuvan. Kirjastoammattilaiset ovat tarinankertojia, ohjaajia, fasilitaattoreita, puolustajia, katalyyttejä, organisaattoreita, motivoijia, yhteisöjen rakentajia. Yksittäisinä sanoina nämä roolit saattavat tuntua erikoisilta, mutta jokaisen alta löytyy tuttuja toimintoja ja työtehtäviä.
Dokumentin päämäärä on esitellä kirjasto Euroopassa elintärkeänä ja yhteiskuntaa ylläpitävänä peruspalveluna. Tekemämme OMC-raportti rakentaa selkänojaa, johon kirjastot voivat tukeutua perustellessaan tarvittavia resursseja tiukkoina aikoina.
Raporttia tehnyt ryhmä on työssään pyrkinyt löytämään tekijät, joiden tulee tulevaisuudessakin toteutua, jotta yleiset kirjastot voivat olla yhteiskunnan kivijalka. On myös selvää, että suositukset näyttäytyvät erilaisina eri EU-maiden näkökulmasta.
- Selkeä lainsäädäntö, sekä kirjastojen tunnistaminen ja jatkuva vaikuttamistyö sen varmistamiseksi, että kirjastot pystyvät toimimaan yhteiskunnan keskeisinä tukipilareina.
- Systemaattinen ja monitasoinen rahoitus: kuntien, valtion ja EU-tason rahoituksen käyttäminen toiminnan pysyvyyden ja kehittämisen varmistamiseksi.
- Tietoon perustuvan päätöksenteon varmistaminen.
- Korkeasti koulutettu ja sen mukaisesti palkattu henkilökunta sekä vahva johtajuus, jolla johdetaan kehitystä.
- Strategiat eri päätöksenteon tasoilla.
Julkaisu päätyy suosituksiin, joissa katsotaan asioita jokaisen päätöksentekotason kautta. Korkeimmalla tasolla puhutaan siitä, miten yleisten kirjastojen asiaa pidetään aktiivisesti esillä Euroopan unionin päätöksentekoelimissä. Tämä luo pohjaa vahvemmalle ymmärrykselle kirjastoissa tehtävästä työstä sekä yleisten kirjastojen mahdollisuuksista olla osa yhteiskunnan ratkaisuja. Tässä on myös mahdollisuus vahvistaa eurooppalaisia verkostoja ja viestiä tehokkaammin eri rahoitusmahdollisuuksista.
Alueellisella ja paikallisella tasolla tulee varmistaa, että kirjastolle annetaan niiden ansaitsema ääni. Tämän äänen voivat antaa vain ammattilaiset, oman alueensa kirjastolaiset. Kirjaston johtajan ja henkilökunnan tulee aktiivisesti ottaa osaa päätöksentekoon. Paikallisten organisaatioiden, kumppaneiden ja yhteisön jäsenien kanssa tehtävä yhteistyö vahvistaa kirjastoja.
Julkaisun todennäköinen julkaisuajankohta on vuodenvaihteen tienoilla.
Kirjoittaja on kirjastotoimen ylitarkastaja ja asiantuntijaryhmän jäsen.
