Hämeenlinnassa tuli remontin takia tarvetta uusille opasteille.
Opasteet auttavat asiakkaita löytämään kirjaston eri tilat, kokoelmat ja palvelut. Hyvien opasteiden ansiosta kirjastoa voi käyttää myös itsepalveluaikana, jolloin henkilökunta ei ole paikalla. Opasteet auttavat asiakasta löytämään palvelut, jotka eivät ole entuudestaan tuttuja.
Opasteille on paljon vaatimuksia. Niiden tulisi palvella eri ikäisiä asiakkaita, näkö-, kuulo-, ja liikuntavammaisia ja muita erityisryhmiä sekä suomea taitamattomia. Kaiken lisäksi opasteita tulisi voida muuttaa ja siirtää tarvittaessa.
Muutimme väistötiloihin
Hämeenlinnan pääkirjasto muutti peruskorjauksen vuoksi väistötiloihin viime vuoden syksyllä. Kolmasosa kirjaston kokoelmasta eli 80 000 nidettä ja muut kirjaston palvelut siirrettiin sokkeloisiin väistötiloihin kahteen kerrokseen. Hyville opasteille oli tarvetta.
Väistötilojen väliaikaisuuden vuoksi opasteiden suunnittelussa ei ollut mukana arkkitehtiä. Kilpailutuksessa opasteiden tekijäksi valikoitui teippauksiin ja kyltteihin erikoistunut yritys. Sopimukseen sisältyi myös suunnittelutyötä, mutta käytännössä suunnittelusta vastasi pitkälti kirjaston henkilökunnasta koostunut ryhmä.
Kamera, kartta ja mitta
Väistötilojen opasteiden suunnittelu tehtiin remonttimiesten, kirjahyllyjen kasaamisen ja muuton keskellä. Kirjaston henkilökunnan tärkeimmät työvälineet olivat puhelimen kamera, mitta ja kirjaston pohjakartta.
Kuljimme väistötilassa ja mietimme asiakkaiden todennäköisiä kulkureittejä. Kuvasimme mahdolliset opasteiden paikat ja mittasimme seinät opasteiden koon ja sijainnin määrittämiseksi.
Opasteiden paikat merkittiin tilan pohjakarttaan ja valokuvat mittatietoineen lähettiin yritykselle, joka teki kyltityksen. Yleisopasteita tuli lopulta yli 30 kappaletta eikä niitä ole yhtään liikaa. Opasteita jopa lisättiin myöhemmin muutamiin kohtiin.
Opasteet tehtiin suurilla selkeillä seinäteippauksilla. Niitä täydennettiin kylteillä ja värikkäällä seinän kokoisella aineistokartalla. Väistötilan lattian materiaali ei soveltunut teippaukselle, joten luovuimme lattian kulun ohjausraidoista.
Pyrimme opasteissa selkeyteen eli siihen, että tila ohjaisi asiakasta eteenpäin. Joudimme miettimään myös tekstejä, sillä halusimme käyttää helposti ymmärrettäviä termejä.
Väistötilojen opasteet saatiin paikoilleen pari päivää ennen väistötilan avajaisia. Iloisimme urakan valmistumista ja myös siitä, että peruskorjatun Hämeenlinnan pääkirjaston opastesuunnittelussa on mukana arkkitehti.
Näin tehtiin Metsossa
Arkkitehtipari Raili ja Reima Pietilän suunnitteleman Tampereen pääkirjaston Metson peruskorjaus tehtiin vuosina 2015–2017. Opasteiden suunnittelu aloitettiin puolitoista vuotta ennen peruskorjatun kirjaston avaamista. Opasteiden suunnittelussa oli mukana arkkitehti, graafikko ja kirjaston henkilökuntaa.
Opasteiden suunnittelussa saavutettavuus otettiin mukaan alusta alkaen. Metson opasteiden suunnittelussa huomioitiin Tampereen vammais- ja esteettömyysasiamiehen tarkat ohjeet.
Ohjeistus koski esimerkiksi opasteiden valaistusta, symboleiden käyttöä, värejä ja kontrasteja, opastetaulujen sijoittelua, näkövammaisia helpottavia kohokarttoja, pistekirjoitusmerkintöjä ja ääniopasteista. Lisäksi erityisryhmät kiersivät kirjastossa testaamassa tiloja ja opasteita. Ulkomaalaisia palvelivat englanninkieliset opasteet tiloista ja keskeisistä palveluista.
Lopputulos oli onnistunut, sillä pari vuotta sitten Tampereen kaupungin vammaisneuvosto myönsi Metson peruskorjaukselle esteettömyyspalkinnon.
Vinkkejä opastuksen suunnitteluun:
- Opastesuunnittelussa yhteistyö arkkitehdin, kirjastoammattilaisten ja saavutettavuusasiantuntijan kanssa tuottaa parhaan tuloksen.
- Opastesuunnittelulle kannattaa varata riittävästi aikaa. Lisäopasteiden tarve määräytyy vasta käytössä.
- Asiakastestaajat auttavat ymmärtämään opasteiden mahdolliset puutteet.
- Hyvät symbolit toimivat opasteissa usein paremmin kuin teksti. Symbolit toimivat luki- ja hahmotushäiriöisille, vieraskielisille, ikäihmisille ja lapsille.
- Esteettömyys ja saavutettavuus on huomioitava opastesuunnittelussa alusta alkaen. Tästä hyötyvät kaikki kirjaston käyttäjäryhmät.
- Mieti, tarvitaanko suomen ja ruotsin lisäksi myös esim. englanninkielisiä opasteita ohjaamaan keskeisin palveluihin ja tiloihin.
- Opastuksen tulee olla kattavaa ja katkeamatonta. Opastus alkaa jo kirjaston ulkopuolella.
- Opasteiden tulisi taipua myös kirjaston sisällä tapahtuviin uudelleen järjestelyihin ja muihin muutoksiin.
- Kannattaa pitää kirjaa siitä, mistä eri opasteet tilattiin ja millä materiaalilla, fontilla jne. jotta myöhemmässä vaiheessa voidaan tehdä muutoksia. Opastekarttapohjat kannattaa tallentaa muokattavassa muodossa.
Lisätietoa:
Suomen kuntaliiton Yleisten kirjastojen saavutettavuussuositus (2016)
Opasteet, konseptiluonnos. Alkuperäinen luonnos Anu Koski. Päivi Litmanen-Peitsala muokkasi valtakunnalliseen käyttöön (2017)
