Uusi dokumenttielokuva kertoo kirjastojen ahdingosta.
Tällä viikolla vietetään kansainvälistä kiellettyjen kirjojen viikkoa. Teemaviikko on lähtöisin Yhdysvalloista, jossa se on järjestetty vuodesta 1982 lähtien. Kirjastojen kokoelmiin kohdistuva arvostelu on tuttu asia alan ammattilaisille, vaikka tapauksia Suomessa onkin melko harvoin. Intohimoja puolesta ja vastaan herättävät useimmiten uskontoon, politiikkaan, seksuaaliterveyteen, sukupuoliseen suuntautumiseen, tasa-arvoon ja vähemmistöjen oikeuksiin liittyvät aiheet.
Teemaviikko on ajankohtainen, sillä Yhdysvalloissa on monin paikoin käynnissä ajojahti, jolla kirjastojen työtä vaikeutetaan. Kongressin kirjastonjohtaja on erotettu ja kirjastonhoitajia on haastettu oikeuteen, kun he ovat kieltäytyneet johtokuntien vaatimasta kokoelmien sensuroinnista. Joissakin kaupungeissa kirjastonjohtaja voi joutua syytteeseen myös, jos alaikäinen kirjastonkäyttäjä pääsee kirjaston tietokoneella käsiksi epäsiveellisenä pidettävään materiaaliin.
On myös toiveikkuutta siitä, että sensuurivaatimuksia voidaan torjua. Idahon osavaltio yritti saada voimaan lain, jossa yksittäinen kirjastossa kävijä olisi voinut esittää vaatimuksen mielestään haitallisten kirjojen siirrosta lasten ja nuorten osastoilta aikuisten osastolle ja kirjaston olisi pitänyt tätä noudattaa. Liittovaltiotasolla oikeudenkäyntiä johtanut tuomari hylkäsi lain toistaiseksi.
American Library Associationin mukaan Yhdysvalloissa saavutetaan joka vuosi kyseenalainen ennätys siinä, kuinka suuri määrä kirjoja vaaditaan sensuroitavaksi.
Kokoelmien kyseenalaistaminen on selkeä esimerkki kirjastojen toiminnan vaikeuttamisesta mutta samaan tulokseen voidaan autoritaarisuuteen tähtäävissä hallinnoissa pyrkiä muillakin tavoilla.
Esimerkkejä löytyy myös Euroopasta
Pari vuotta sitten Irlannissa kirjastoammattilaiset kärsivät maalituskampanjasta, jossa kirjastoja yritettiin saada luopumaan sateenkaariteemasta.
Liettuassa kulttuuriministeriötä johtaa puolue, joka pyrkii hallitsemaan mediaa ja tiedonvälitystä. Tämä on johtanut nyt poikkeustilaan kulttuurialalla, jossa käytännössä suuri osa alasta on lakossa ja myös kirjastonhoitajat vastustavat tilannetta.
Unkarissa, Slovakiassa ja Serbiassa kirjastojen mahdollisuudet tehdä työtään ovat heikentyneet populististen valtiojohtojen toimien takia. Kansalaisyhteiskunnan tila näissä valtioissa on tunnetusti heikko.
Serbian kirjastoseurasta kerrotaan, että siellä kirjastojen toiminnan käytännössä lopettaisi niille esitetty maksu, jossa kirjastoja velvoitettaisiin maksamaan jokaisesta lainatusta teoksesta. Veron luonteisen maksun sisältävän lain oli tarkoitus tulla voimaan jo viime vuonna, mutta maan epävakaan tilanteen takia uudistus on viivästynyt. Uhka ei kuitenkaan ole täysin väistynyt.
Tänä vuonna on saanut ensi-iltansa kirja- ja kirjastosensuuria käsittelevä, hyviä arvioita saanut dokumenttielokuva The Librarians. Toivomme, että elokuvien levittäjät toisivat tämän kiinnostavan dokumentin suomalaisten katsottavaksi.
Blogitekstin on kirjoittanut Suomen kirjastoseuran toiminnanjohtaja Juha Manninen.
Lue lisää:
suomenkirjastoseura.fi/kirjastolehti/kiellettyjen-kirjojen-kirjasto
Ekholm, Kai: Kielletyt kirjat (Jyväskylän yliopiston kirjasto, 2000)
Ekholm, Kai: Kirjastot ovat palaessaankin kauniita (BTJ Kustannus, 2010)