Koulukirjastot ovat Suomessa vaarassa jäädä unohduksiin.
Ruotsilla on uusi keino estää lasten lukutaidon rapistuminen: laadukkaat koulukirjastot. Kesäkuun Kirjastolehdestä voit lukea jutun, jonka mukaan Ruotsissa säädetyn uuden lain tavoitteena on se, että ensi syksystä alkaen jokaisessa koulukirjastossa työskentelee pätevä ammattilainen.
Suomessa koulukirjastojen tarkasta määrästä ei ole tilastotietoa. Täällä on valittu toisenlainen taktiikka koululaisten lukuhalun kasvattamiseen. Meillä on kattava yleisten kirjastojen verkko. Usein yleinen kirjasto sijaitsee koulun vieressä, ja tarvittaessa kirjastoauto pysähtyy koulun eteen.
Hyvä kirjastoverkko ei tarkoita, etteikö myös koulukirjastojen työ olisi arvokasta. Tällä hetkellä suomalaislapset ovat eriarvoisessa asemassa, sillä koulukirjasto voi olla sisällöltään vanhentunut kirjakaappi koulun perukoilla tai hyvin hoidettu tila, jota innostunut opettaja hoitaa usein oman työnsä ohessa. Koulukirjastojen ylläpitoa suositellaan opetussuunnitelmassa, mutta erillistä rahoitusta tai lain velvoitetta niiden järjestämiseen ei ole.
Lukutaidon kriisiin pitää Suomessa vastata monella eri tavalla, ja vaikka täällä halutaankin korostaa yleisten kirjastojen merkitystä koulujen kumppaneina, olisi hyvä, jos vähintään kartoitettaisiin paljonko koulukirjastoja on ja missä kunnossa niiden kokoelmat ovat.
Viime vuosina koulukirjastoja on yritetty kehittää Suomen kulttuurirahaston myöntämillä apurahoilla. Esimerkiksi kuusi vuotta sitten rahasto lahjoitti kaikille yläkouluille sadan kirjan paketin. Sitä ennen rahasto oli myöntänyt peräti pari miljoonaa euroa koulukirjastojen perustamiseen ja kehittämiseen.
Nykyisessä leikkausten sävyttämässä maailmassa on helppo nähdä, että tällaista vastaavaa lahjoitusta ei välttämättä ole tulossa. Koulukirjastot ovat Suomessa vaarassa jäädä unohduksiin. Parhaassa tapauksessa Ruotsin uusi laki herättelee päättäjiä myös Suomessa.
Jutustamme käy ilmi, että koulukirjastoja parantava laki on pitkän ajan vaikuttamistyön tulos.
Juttu muistuttaa, että on tärkeää suhtautua kirjastojen puolesta tehtävään vaikuttamiseen myönteisesti. Vaikuttamistyössä korostuvat tarinat ja tavoitteellisuus, kuten Rosa Meriläinen neuvoo lehden vaikuttamistyötä koskevassa jutussa.
