Kysyimme Opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuriasiainneuvos Leena Aaltoselta.
Miten lain valmistelussa aiotaan ottaa huomioon kirjastojen, kirjastoissa työskentelevien tai ehkä kansalaisten mielipiteet?
Valmisteluprosessin aikana tullaan kuulemaan asiantuntijoita ja mahdollisimman paljon myös kansalaisia. Ministeriö ja kirjastotoimen aluehallinto järjestävät ammattilaisille suunnattuja tilaisuuksia. Mukana järjestäjänä on myös Kirjastoseura. Ministeriön järjestämä ensimmäisen lainvalmisteluun liittyvä työpaja toteutetaan Helsingissä 19.2.2015. Tilaisuudessa pohditaan kirjaston henkilöstörakennetta ja kirjastohenkilöstön kelpoisuuksia. Aluehallintovirastot järjestävät huhti–toukokuussa 2015 maan eri puolilla yhteensä neljä lainvalmisteluun liittyvää tilaisuutta.
Lain uudistusprosessissa on tarkoitus kokeilla myös joukkoistamista. Kansalaisilta kerättävällä tiedolla tavoitellaan asiantuntijatiedosta poikkeavaa tietoa. Ei haeta mielipiteitä, vaan uusia näkemyksiä tiettyihin ennalta laadittuihin kysymyksiin. Missä määrin ja missä asioissa kirjastolain uudistaminen edellyttää kansalaisilta kerättävää tietoa ja missä määrin tiedonkeruu rajataan asiantuntijatietoon, näihin kysymyksiin tullaan ministeriössä kevään mittaan ottamaan kantaa.
Monissa Pohjoismaissa on äskettäin uudistettu kirjastolakia. Ottaako Suomi mallia naapureista? Mitkä asiat korostuvat?
Lain uudistamista varten ministeriössä laadittiin kesällä 2014 selvitys tuoreesta pohjoismaisesta
kirjastolainsäädännöstä. Tietoa hyödynnetään osana lain valmisteluprosessia. Norjan ja Ruotsin uudistettuun lainsäädäntöön on kirjaston tehtäväksi nostettu yhteiskunnallisen vuoropuhelun edistäminen. Osallisuuden ja demokratiakehityksen vahvistaminen tulee olemaan myös yksi oman uudistettavan kirjastolakimme keskeinen tavoite.
Isoja kysymyksiä ovat kirjastoverkko (mm. maakuntakirjastot ja omatoimikirjastot) ja henkilökunnan rakenne. Kirjastolain ja -asetuksen tärkeitä pykäliä ovat myös maksuttomuus ja pätevyysmäärittelyt. Ollaanko näitä muuttamassa?
Uudistettava kirjastolaki tulee olemaan puitelaki. Palvelujen järjestämisvastuu säilyy kunnissa. Lakiuudistuksen tavoitteena on edistää asukkaiden sivistyksellisten perusoikeuksien toteutumista. Lailla halutaan myös turvata tiedon ja kulttuurin yhdenvertainen saatavuus. Tämä tarkoittaa saavutettavia ja maksuttomia kirjastopalveluja. Lain uudistamisen yhteydessä käsiteltäviksi tulevat myös kirjasto- ja tietopalveluverkon toiminnallinen arviointi sekä kirjastohenkilöstön osaamisen varmistaminen.
Lakia valmistelemaan nimettiin helmikuun alusta erillinen työryhmä. Työryhmässä on varsinaisina jäseninä opetus- ja kulttuuriministeriön ja keskeisten sidosryhmien edustajat sekä pysyvät asiantuntijajäsenet. Ryhmän tehtävänä on valmistella kirjastolain uudistamista koskevat säädökset sekä arvioida lainsäädännön uudistamisen taloudelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset.
Työryhmän valmistelema hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle kevätistuntokaudella 2016 ja lain on määrä tulla voimaan 1.1.2017.
Uutta kirjastolainsäädäntöä Pohjoismaista ja Pohjois-Euroopasta OKM:n Kirjastopäivät 2014 -sivuilla http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/Luennot/Kirjastopaivat_2014.html
