Taidekollektiivin esityksissä kirjaston tila on tärkeässä roolissa. Yleisön tarkoitus on tulla sinuiksi sisäisen monsterinsa kanssa.
Kuopsutan jalkaa kuin aasi, tunnustelen millainen käteni olisi norsun kärsänä, ulvahdan kuin ihmissusi. Ryömin pussilakanaan ja kuuntelen iltasatua muinaisista olennoista. Tutkin kirjaston käytäviä ja eri tiloja etsimällä niistä palasia kuvitteellisista hirviöistä.
Tällaista on osallistua Kuvitteellisten olentojen kokoelma -nimiseen esitykseen Turun pääkirjastossa.
Esityksen on tehnyt helsinkiläinen Toisissa tiloissa -ryhmä. Se nähdään myöhemmin keväällä Hampurissa ja mahdollisesti myös pääkaupunkiseudulla.
Toisissa tiloissa -ryhmä on vienyt esityksiään kirjastoon ennenkin.
”Kirjasto on kaupungin sydän, paikka, jossa menneet, nykyiset ja tulevat sukupolvet voivat kohdata toisensa yllättävilläkin tavoilla. Näitä kohtaamisia ja niiden mahdollisuuksia haluamme esityksessä tutkia”, kertoo esitystaiteilija ja kirjoittaja Eeva Kemppi.
Pimeälle puolelle
Kuvitteellisten olentojen kokoelman taustalla on Jorge Luis Borgesin ja Margarita Guerreron teos Kuvitteellisten olentojen kirja.
Ryhmä hyödyntää esityksissään ruumiillisia harjoitteita, joiden avulla päästään lähemmäs ei-inhimillisyyden olemusta, esimerkiksi sukupuuttoon kuolleita eläimiä, antiikin hirviöitä tai myyttisiä taruolentoja.
Yleisö pääsee osallistumaan keskeneräisen kokoelman laajentamiseen mielikuvitustaan käyttämällä ja luomalla omia hirviöitään.
Ottamalla haltuun näitä ihmiselle vieraita olentoja päästään myös vierailemaan toisiin tiloihin.
”Kaikilla meillä on omia pimeitä puolia ja sisäisiä monstereita. Ruumiillistamalla voimme ymmärtää niitä paremmin ja tulla sinuiksi niiden kanssa”, pohtii hirviöitä tutkinut tanssi- ja liiketerapeutti Minja Mertanen.
Taidekollektiivi uskoo, että tehtävien ja harjoitteiden kautta voi myös aueta ymmärrys ja tasa-arvoisempi ajatus yhteydestä meille vieraisiin olioihin ja maailmoihin.
”Pyrimme lisäämään myötätuntoa ja vuoropuhelua oman todellisuutemme ja muun olevaisen välillä”, nelikko toteaa.
Kolmen tunnin kokemus
Turvallisen ilmapiirin luominen on Toisissa tiloissa -ryhmälle erityisen tärkeää ja yksi ryhmän pedagogisista tulokulmista.
Turussa yleisöä on paikalla viitisentoista henkeä ja mukana on myös pari alakouluikäistä lasta. Koko porukan heittäytymisestä päätellen olemme yhdessä saavuttaneet sellaisen tilan, jossa on helppo samastua esimerkiksi Minotauruksen maailmaan.
”Luottamuksellinen tilanne ja ilmapiiri mahdollistavat sen, että jokainen voi vapautua kuvitteellisten olentojen ruumiillistamiseen ja oman olentonsa luomiseen”, Kemppi toteaa.
Lopuksi esitys puretaan omia tuntemuksia sanoittaen. Se tuntuu tarpeelliselta. Reilu kolmetuntinen kokonaisuus on silmiä avaava, mutta yllättävän voimia vievä kokemus.
Kirjaston ylisukupolvisuus
Kirjaston ylisukupolvisuus voi olla vaikka sitä, että sinne tullaan oman lapsen tai lapsenlapsen kanssa.
”Isovanhemman ja lapsenlapsen välinen toisiin tiloihin kurkistaminen erilaisten olentojen parissa voi olla hyvin antoisa kokemus”, Minja Mertanen ja esitystaiteilija ja teatteriohjaaja Kaisa-Liisa Logrén miettivät.
Ylisukupolvisuus kirjastossa ei kuitenkaan merkitse työryhmälle ainoastaan ihmisten välisiä kohtaamisia tänä päivänä.
Se voi tarkoittaa myös 3000 vuotta vanhan tekstin säilyttämistä ja siirtymistä tämän päivän sukupolville tai suvussa kulkeneen rakkaan kirjan perintöä useamman sukupolven yli.
Myös kaikki olennot, jotka elävät teosten kansien sisällä, osallistuvat ylisukupolvisuuteen.
Fakta:
Turun esityksen olivat tuottaneet turkulainen Tehdas-teatteri ja saksalainen tuotantotalo Kampnagel.
Esitykselle etsitään parhaillaan yhteistyökumppaneita ja sopivaa kirjastoa esityspaikaksi pääkaupunkiseudulla.
