Kirjastotyö on fyysisesti yllättävän raskasta. Limingassa otettiin avuksi nosturi. Jyväskylässä aiotaan testata eksoskeletoneita.
Viime vuonna Limingan kirjaston lainausluvut olivat huipussaan. Se tarkoitti sitä, että kirjaston henkilökunta käsitteli yhteensä puoli miljoonaa kiloa kirjoja. Henkilökunta otti kirjoja hyllystä, laittoi kirjoja hyllyyn, nosteli kirjoja paikasta toiseen ja kärräsi kirjakärryillä ympäriinsä. Saman verran voi painaa 85 urosnorsua – kirjastotyö on siis fyysistä työtä.
”Kropassa tuntee, että kirjoja on tullut kannettua”, sanoo Limingassa työskentelevä kirjastovirkailija Anu Teerikangas.
Monissa kirjaston arkisissa askareissa piilee vaara. Usein on nopeampaa napata kirjapino käsiin kuin ottaa kärryt käyttöön. Usein kirjoja tulee myös kahmittua syliin niin paljon kuin mahtuu.
”Periaatteessa jokaisen pitäisi tietää miten oikeaoppisesti nostetaan, mutta kiireessä tulee toimittua miten sattuu”, Teerikangas kertoo.
Jo kirjastouran alussa olevat saattavat valitella kipeytyneitä ranteita. Ranteet ovat kovilla varsinkin silloin, kun kirjat tasataan korkealla olevan hyllyrivin toiseen reunaan. Taidekoulusta tunnetussa Limingassa on paljon taidekirjoja, joita pusketaan suoraan riviin kaksin käsin.
Myös uudet kirjat painavat. Kädet ja uusien kirjapakettien sidontanauhat ovat kovilla, kun paketteja kannetaan ulkoa sisälle. Ja paketteja tulee joka viikko. Myös koukistelua riittää, sillä palautusluukusta tipahtaa joka päivä viisisataa kirjaa lattialle. Sieltä ne pitää nostaa ja kantaa tiskille. Kärryt kun eivät tahdo eteisen lattialla oikein kulkea.
Nosturi auttaa
Työhön tuli lisää fyysisyyttä vuonna 2020, jolloin kirjastokimpan väliset kuljetukset alkoivat liikkua joka päivä Liminkaan ja Limingasta muualle. Päivittäin saapuu kahdesta neljään muovilaatikollista kirjoja. Kirjat tuodaan rullakossa henkilökunnan eteiseen, josta ne ahtaan kurvin kautta lykätään työtiloihin.
”Rullakossa laatikot ovat korkealla, eikä niitä mahdu nostamaan kahdestaan eikä aina edes ole sitä toista työntekijää auttamassa”, Limingan kirjastonhoitaja Sanna Näätänen pohtii.
Näätäsen työturvallisuuden parissa työskentelevä puoliso hoksautti, että kirjaston laatikoiden nostaminen ei välttämättä ole kaikkien säädösten mukaista. Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa ottamaan huomioon työn fyysiset kuormitustekijät.
Jo vuonna 1993 valtioneuvosto antoi päätöksen käsin tehtävistä nostoista ja siirroista töissä. Sen mukaan työnantajan pitää ryhtyä asianmukaisiin järjestelyihin tai annettava työntekijän käyttöön mekaanisia laitteita, jotta taakkoja ei tarvitse nostella käsin. Mikäli sellaisia laitteita ei ole, pitäisi työntekijälle antaa ainakin apuvälineitä nostamiseen.
Henkilökunta alkoi miettiä nostimen hankkimista, mutta sopivaa mallia ei ollut olemassa.
”Useimmissa malleissa laatikko olisi pitänyt ensin nostaa nostimiin”, Näätänen kertoo.
Näätänen otti yhteyttä erääseen nosturivalmistajaan ja Limingan kirjastolle suunniteltiin nosturi mittatilaustyönä. Näätänen mittaili laatikot ja rullakon millintarkasti.
Nyt nosturin jalat sujahtavat rullakon alle ja nostimen leveys on juuri sopiva sinisille laatikoille. Nosturi ristittiin pian Åkeksi, sillä nosturi on yhtä ketterä liikkeissään kuin kaimansa tanssitaituri Blomqvist. Nosturin voi sitten siirtää pöydän ääreen, missä laatikon voi purkaa selkä suorana.
Nosturi ei ollut halpa, mutta Limingan kirjasto- ja kulttuurijohtaja Janne Nevala näkee nosturissa vain säästöjä. Kaikki työkykyä ylläpitävät toimenpiteet ovat pienessä kirjastossa aina kotiin päin.
”Ajatella, kuinka paljon sairaslomapäiviä nosturi ehkäisee”, Nevala iloitsee.
Seuraava askel
Jyväskylän kaupunginkirjaston tulevassa hankkeessa mennään vielä askel pidemmälle, sillä tarkoituksena on testata eksoskeletoneita.
Tieteiskirjallisuudelta kuulostavat eksoskeletonit ovat työntekijöiden ylle puettavia hydraulisia tai sähköllä toimivia laitteita, jotka keventävät fyysistä työtä ja moninkertaistavat ihmisen voimat.
”Jyväskylässä aiotaan testata laitteita ainakin kuormanpurussa ja hyllytyksessä, eli töissä, jotka kuormittavat kirjastolaisten fysiikkaa ja aiheuttavat myös poissaoloja, kertoo Jyväskylän kirjastotoimenjohtaja Hanna Martikainen.
Martikainen opiskelee työn ohessa logistiikkainsinööriksi ja hän sai idean sisälogistiikan luennolla. Eksoskeleton voisi olla ratkaisu raskaisiin töihin ahtaissa tiloissa, joihin ei mahdu isoja nostureita tai muita laitteita.
Martikainen ei tiedä yhtään kirjastoa, joissa eksoskeletoneita olisi käytössä. Suomesta löytyy kuitenkin yrityksiä, jotka myyvät ulkoisia tukirankoja esimerkiksi eri teollisuuden alojen käyttöön. Jyväskylän hanke osoittaa, että fyysisen työn aiheuttamat ongelmat aiheuttavat keskustelua kirjastoissa eri puolella Suomea ja että ratkaisuja vasta haetaan.
