Helsinki herää eloon vanhoissa värivalokuvissa.
Värikäs aikamatka Helsingissä
Helsinki väreissä. Värivalokuvia 1950-1970- luvuilta. Toimittanut Satu Salvia. Helsingin Kaupunginmuseo 2022.
Muistatko aikaa, jolloin oli vielä siirtomaakauppoja, leveälahkeisia farkkuja, pitkiä pulisongeja, puutaloja Pasilassa, Kampin isoa kaasusäilyötä, huoneenkokoisia tietokoneita, pitkiä autojonoja pakokaasujen harmaannuttavan ilman keskellä Itäväylällä, käsimerkeillä ja pilleillä liikennettä ohjaavia poliiseja korokkeillaan…
Helsinki väreissä nostaa muistot uudelleen esiin. Ja paljon muutakin. Historialliset muutokset avaavat ovet myös kritiikille. Esim. miten viehättävä ja idyllinen vanha puu-Pasila olikaan verrattuna harmaaseen betoni-Pasilaan. Värit vielä korostavat muutoksia, ja ilmeisesti juuri sen takia kirjan kaikki otokset ovat värikuvia.
Kuvien sanomaa tehostaa ja taustoittaakin valaisevasti se, että kirjan teksti-osuuksissa esitellään jo kauan sitten kadonneita rakennuksia, kuten Kampin kaasusäiliötä ja siirtomaakauppoja.
Yhtä jäin kaipaamaan. Puotinharjun lähiöön vuonna 65 nousutta ostoskeskusta. Se oli ja on Suomen suurin, ja se piti sisällään paitsi kaupat postista pankkiin, myös autohallin ja katollaan pysäköintialueen. Kaiken huipuksi ostoskeskus oli kaksikerroksinen ja keskellä sijaitsi iso suihkulähde.
Kadonneita naisia astronomian tähtikartalla
Markus Hotakainen: Tähtitieteen naiset. Aula&Co 2022. 384 s.
Kautta aikain naiset ovat olleet tieteessä heikommassa asemassa ansioistaan huolimatta. Eritoten miehisiksi mielletyissä kovissa luonnontieteissä ja tekniikassa he loistavat poissaolollaan. Tietokirjailija Markus Hotakainen kuitenkin on onnistunut kaivamaan esiin 46 ansioitunutta tähtitieteilijätärtä eri aikakausilta.
Kirja tarjoaa samalla oivan oppitunnin tähtitieteen kehityksestä, joka on sujuvasti upotettu tähtitieteen naisten esittelyyn.
Kronologisesti etenevästä kirjasta saa selvän kuvan naisten aseman parantumisesta. Kun ensimmäinen tähtitieteilijä Hypatia ( n. 355 – 415), päätyi polttoroviolle , 1900-luvulla Margaret Burbridge(1919-2020) selvisi putoamalla Nobel-jonosta. Mutta pimeän aineen keksijä Vera Rubin (1928–2016) sai jo elinaikanaan Kuninkaallisen tähtitieteellisen seuran kultaisen mitalin vuonna 1996.
Mutta vielä on matkaa siihen, että Nobel-palkinto myönnettäisiin ansioituneelle tutkijalle riippumatta siitä, onko hän mies tai nainen, toteaa Hotakainen.
Tähtitieteen naiset ovat pystyneet saavutuksiinsa rohkeudella, sinnikkyydellä, ennakkoluulottomuudella mutta myös kannustavien vanhempien ja aviopuolisoiden avulla. Heitä on pilkattu ja vähätelty, ja jos heidät on nostettu esiin, syynä on se että he ovat naisia, kummajaisia miesten keskellä.
Kirja innoittaa tutkijoita panemaan kovaan syyniin myöskin fysiikan, kemian, matematiikan ja muut kovat tieteet.
