Kirja-alalla on alettu miettiä, miten painettu kirja kuormittaisi luontoa mahdollisimman vähän. Anni Kytömäen Margarita-romaaniin valittiin paperi, jossa on puolet kierrätyskuitua.
Sata kuutiometriä puuta. Se on määrä, jonka kirjailija Anni Kytömäki arvioi kolmen romaaninsa paperin tuottamiseen kuluneen. Kirjallisuuden ekologisen jäljen laskenta sai Kytömäen hakemaan vaihtoehtoja viimeisimmän kirjansa tuotannolle. Valinnaksi tuli paperilaatu, jossa on puolet FSC-sertifioitua puukuitua ja puolet kierrätyskuitua.
Sitkeä materiaalietsintä tuotti hyötyä luonnolle. Kytömäen Margarita-romaanin 55 000 kappaleen painoksessa on kierrätyskuidun ansiosta säästetty noin 35-40 kuutiometriä neitseellistä puuta. Finlandia-palkinnon myötä Margaritan paperi ja Kytömäen näkemykset saivat erityistä huomiota.
”Uskottavuuden nimissä teoksen ekologisen jalanjäljen huomiointi on minulle tärkeää. Taiteen vaikuttavuuden ulottuvuuksiin kuuluu, mitä taide sanoo ja millaisia tekoja se tuottaa”, Kytömäki sanoo.
Margaritan paperivalinta lähti liikkeelle kustantamossa jo vuotta ennen romaanin julkaisua. Kytömäen toiveesta Gummeruksen tuotantopäällikkö Jani Blommendahl selvitti, millainen olisi ekologisin mahdollinen paperi, jota oli käytettävissä painokonemittakaavassa Euroopassa. Luontoarvojen lisäksi paperia oli oltava tarpeeksi paljon ja helposti saatavilla, ja sen piti toimia teknisesti kirjapainossa.
Ohut ja kevyt
Margaritan paperivaatimuksiin löytyi vastaus Gummeruksen käyttämästä Scandbook-kirjapainosta Liettuasta. Kyseessä on Stora Enson ruotsalaisvalmisteinen paperi, jossa on kierrätyskuidun ohella käytetty FSC-sertifioitu paperia. Kirjainyhdistelmä FSC viittaa siihen, että paperi on peräisin vastuullisesti hoidetusta metsästä.
”Vastaavaa paperia on Suomessa ollut aiemmin käytössä vain pokkarituotannossa, ei kovakantisissa kirjoissa”, kertoo Jani Blommendahl.
Ennen lopullista päätöstä Margaritan erikoispaperista tehtiin pehmeäkantinen mallikirja, jonka perusteella Kytömäki hyväksyi valinnan. Ekologisuus tuntuu ja näkyy paperissa. Margaritan sivut ovat tavallista ohuempia ja kevyempiä sekä väriltään harmahtavia.
Paperi on saanut palautetta puolesta ja vastaan. Joillekin sivujen poikkeava opasiteetti tai harmaa sävy on vaikeuttanut lukemista, mutta monet ovat myös kiitelleet erilaista tuntumaa. Kirjailija itse iloitsee ekologisuuden lisäksi kirjansa keveydestä. Lähes kuusisataasivuinen romaani on kevyt kantaa repussa Margaritan promootiokiertueilla.
Paperi vai digi?
Margaritan Finlandia-ehdokkuuden vuoksi erikoispaperin riittävyyden piti olla varmalla pohjalla. Gummerus tilasi kirjasta niin kutsutun haamupainoksen, jonka perusteella kirjapaino pystyi tuottamaan lisäpainoksen nopealla aikataululla, kun voitto julkistettiin.
Kytömäki on kirjallisuuden ekologisuudessa uranuurtaja Suomessa. Kansainvälisesti aihetta on nostanut esille esimerkiksi J.K. Rowling Harry Potter -sarjansa julkaisussa. Vuonna 2008 Tammi-kustantamo joutui tilaamaan Kuoleman varjelukset -romaanin suomennokseen FSC-sertifioitua paperia Saksasta, sillä suomalainen PEFC-sertifioitu laatu eri riittänyt kirjailijalle.
Myös Margaret Atwood on etsinyt metsiä suojelevia vaihtoehtoja paperille. Hänen In Other Worlds: SF and the Human Imagination -kirjastaan tehtiin Kanadassa erikoispainos ylijäämäoljen ja kierrätyspaperin yhdistelmänä tuotetusta Second Harvest -paperista.
Suomessa ekologisemmat paperiratkaisut eivät ole vielä saaneet laajempaa vastakaikua. Suomen Kustannusyhdistyksen johtaja Sakari Laiho kertoo, että keskustelu kirja-alan hiilijalanjäljestä käydään nyt lähinnä paperi- ja digiversioiden välillä. Tekstikirjoista tehdään sähköinen versio lähes 80-prosenttisesti. Riippuu laskentatavasta, kumpi muoto on ympäristöystävällisempi.
”Vastakkain ovat paperin kierrätettävyys ja toisaalta siihen liittyvät kuljetuskustannukset, sekä sähköisen kirjan fyysinen aineettomuus, mutta sen kuluttama energia ja päätelaitteen materiaalit”, Laiho sanoo.
Kohti hiilineutraalisuutta
Anni Kytömäen toiveena on julkaista tulevat kirjansa kokonaan kierrätyskuidusta. Olisiko se mahdollista kirjapainomittakaavassa? Graafisen Teollisuuden viransijainen liittojohtaja Annukka Ahopalo kertoo, että kierrätyskuidusta on tällä hetkellä pulaa kansainvälisesti. Suomessa paperin kierrätysaste on yli 90 prosenttia, mutta Suomen markkinat ovat liian pienet kierrätyspaperin valmistamiseen. Ekologisesti ja taloudellisesti kannattavampaa on jatkojalostaa kierrätyskuitu maissa, joissa sille on isommat markkinat tuottaa ja kuluttaa.
Graafisen alan näkökulmasta paperin sertifikaatteja tärkeämpää on tarkastella tuotannon kokonaisvaikutuksia. Millaiset ovat raaka-aineen ja valmiin tuotteet kuljetuksen päästöt, miten sujuva on tuotantoprosessi ja kuinka miellyttävä on lukukokemus?
”Paperikuitu voi kiertää maksimissaan 6-7 kertaa, joten neitseellisen raaka-aineen käyttöä ei voida lopettaa”, Ahopalo sanoo.
Suomen ainoassa teollisen mittakaavan kirjapainossa, Otavan kirjapainossa, kierrätyspaperia on käytetty vain yksittäistapauksissa. Tuotannossa on keskitytty kotimaassa tehtyyn Joutsenmerkki-paperiin. Toimitusjohtaja Marko Silventoinen arvelee, että ekologisuus on alalla pinnalla. Osa kirjailijoista on kompensoinut kirjansa hiilijalanjälkeä.
Medialiitolla on käynnissä hanke, jossa selvitetään kustannusalan ympäristövaikutuksia ja toimenpiteitä kohti hiilineutraalisuutta. Vaikka Kytömäen Margaritan paperi on tällä hetkellä ainoa laatuaan Suomessa, muutosta on tapahtumassa sekä kirjailijoiden että kustantajien asenteissa.
”Kaikkien täytyy nyt miettiä, mitä jälkiä toiminnasta jää ympäristöön. Haluamme kuunnella myös herkästi kirjailijoiden toiveita”, sanoo Gummeruksen Jani Blommendahl.
Fakta
- Suomessa on käytössä kaksi suurta kansainvälistä sertifiointijärjestelmää PEFC ja FSC.
- Suomen metsistä noin 90 prosenttia on PEFC-sertifioituja ja 10 prosenttia FSC-sertifioituja.
