Kalasataman kirjaston henkilökuntaa kokoontui marraskuussa 2023 puhumaan uuden kirjaston perustamisesta ja tunnelmista. Kirjoitushetkellä tila oli vielä tyhjillään, mutta tätä lukiessasi kaikki on jo paikallaan. Tervetuloa uuteen kirjastoon!
Anna: Käytiin juuri Kalasataman kirjaston tulevassa tilassa ja sielläpä on lähinnä seinät, lattia ja katto. Mitäs vaikutelmia heräsi?
Mikko: Aika keskeneräiseltä näyttää. Ei vielä kirjastolta, kun ei ole hyllyjä tai kalusteita.
Millainen prosessi on kaiken kaikkiaan ollut, miten on tämä vuosi mennyt?
Erna: Vuosi on mennyt nopeasti ja työntäyteisesti. Joitakin yllätyksiä on tullut. Tosi mukavaa ja inspiroivaa aikaa, kun pääsee tekemään uudenlaista kirjastoa. Haasteellistakin.
Mikko: Alkuun tuntui, että prosessi etenee hitaasti, koska kaikki oli alkuun niin abstraktia. Vauhti on kiihtynyt mitä lähemmäs avaamista mennään. Koko ajan tulee vastaan enemmän ja enemmän konkreettisia arkeen liittyviä asioita. Esimerkiksi, että miten me jaetaan työvuorot, milloin tulee kirjakuorma, miten työtehtävät jaetaan.
Leskinen: On ollut tosi mielenkiintoinen vuosi. Oon ollut aikaisemminkin avaamassa uutta kirjastoa, mutta nyt oon toisenlaisessa roolissa esihenkilönä. On pitänyt lähteä siitä, että mihin kirjasto tulee, millainen tilasta tulee ja mitä pitää hankkia. Kirjastossa on ihan valtavasti erilaisia prosesseja. Että tuokin asia pitää miettiä ja suunnitella. Ja miten kaiken saa sovitettua tilaan ja niihin spekseihin mitä meillä on. Eikä voida suoraan ottaa mallia mistään.
Anna: Mitäs Helena ajattelet, kun olet aika paljon hoitanut käytännön asioita. Onko rakennusprosessissa tullut yllätyksiä?
Helena: En ole aikaisemmin ollut tekemässä mitään rakentamiseen liittyvää, ja on ollut tosi jännittävää kirjastolaisen pohjaosaamisella kurkistaa rakennuspuolen maailmaan. Ehkä se on yllättänyt, että miten paljon työtä aika simppelitkin asiat vaativat. Esimerkiksi akustiikkapaneelit.
Erna: Ja kuinka monen toimijan kanssa täytyy yhteensovittaa työtä, että saadaan ne paneelit kattoon. Että sprinklaukset toimii, valot näkyy paneeleitten välistä ja paneelit ovat tarkoituksenmukaiset ja visuaalisesti kivannäköiset.
“Oon nähnyt painajaisia, että kirjastoon tulee asiakastietokoneet tai lainausautomaatit, mutta sitten ei olekaan pistorasiaa mihin ne voi laittaa kiinni”.
Mitäs myöhemmin paikalle tulleet, millainen syksy on ollut?
Inari: Hyvällä tavalla jännittävä, mutta samalla hieman kaoottinen. Vähän kuin siivotessa aina jossain vaiheessa on suurempi sotku ennen kuin tulee valmista. Pitää muistuttaa itselleen, että hyvä tästä tulee. Kun miettii jotain yksittäisiä asioita, tulee hetkellinen olo, että miten nämä kaikki palat sopii tähän palapeliin. Elokuussa ajatteli, että tässä on tosi paljon aikaa… Että kirjastohan aukeaa vasta tammikuussa. Nyt on marraskuun eka päivä, ja on sellainen olo, että miten me ehditään.
Mikko: Sepä se, että kun konkretiaa on aika vähän. Me ollaan käyty tilassa, mutta siellä ei ole muuta kuin seinät. Pitää pystyä suunnittelemaan asioita, joita ei vielä näe.
Inari: On tosi vaikea visualisoida pohjapiirustusten perusteella, että millainen kirjastosta tulee. Käytännössä voi olla, että asiat toimivat ihan eri tavalla kuin oon ajatellut.
Leskinen: Meillä ei ole huonekaluja, ei aineistoja, ei asiakkaita, ei toimintoja tai palveluita… Kaikki on vaan meidän päässä.
Inari: Meillä on hypoteettinen kirjasto.
Leskinen: Meillä on hypoteettinen kirjasto, jossa on hypoteettiset asiakkaat, joiden kanssa tehdään hypoteettisia asioita. Jännittää tosi paljon, kun on joutunut ajattelemaan kaiken vaan mielessään. Oon nähnyt painajaisia, että kirjastoon tulee asiakastietokoneet tai lainausautomaatit, mutta sitten ei olekaan pistorasiaa mihin ne voi laittaa kiinni.
Inari: Kyllä mulla on pelko, että me ollaan unohdettu jotain tärkeää. Mutta sitten Helena on aina niin kartalla, että mulle tulee paljon parempi olo.
Erna: Näinhän tulee tapahtumaan, että korjausliikkeitä tullaan ihan varmasti tekemään. Mutta ajattelen että se on kuitenkin vaan materiaa. Mua jännittää eniten se, että kun asiakkaat tulee, minkälaiseksi heidän olemisensa tilassa muodostuu. Meillä on alusta lähtien ollut kuva siitä, että keille me tehdään kirjastoa. Mutta mitä oikeasti tapahtuu, kun me avataan?
Leskinen: Niin, kuka sinne tulee ja miten he haluaa tilaa käyttää. Miten he haluaa siellä olla, mitä he odottaa meiltä.
Inari: Mä oon saanut sen kuvan, että asiakkaat odottaa Kalasataman kirjastoa tosi innokkaasti. Kun törmää alueella ihmisiin tai toimijoihin, ja kertoo missä on töissä, niin he on tosi innoissaan. Tämä on aika iso juttu. Eihän uusia kirjastoja avata ihan joka päivä.
Anna: Tässä tuntee aika paljon vastuuta. Ja musta tuntuu, että meillä kaikilla on kyllä tosi kova tahto, että me halutaan palvella asiakkaita tosi hyvin. Ja ollaan tehty aika paljon suunnitelmia, että ihmisillä olisi siellä hyvä fiilis.
“Ollaan me aika iso työ tehty ottaaksemme selvää keitä asiakkaat ovat. On selkeä lähtökohta, että me tehdään heille lähipalvelua”.
Mites muuten suunnitteluvaiheessa, miten asiakkaita osallistettiin?
Helena: Meillä oli kuusi avointa suunnittelutyöpajaa kirjaston tiloissa ennen kuin siellä alettiin rakentaa. Sitten oli myös verkkokuuleminen ja kummiryhmiä.
Mikko: Meillä on ollut suunnittelutyöpajoissa päiväkotiryhmä, kolmosluokka, vitosluokka ja seiskaluokka, erityisluokka ja seniorikummiryhmä. He ovat päässeet kertomaan ajatuksiaan suunnittelijoille tilasta ja kalusteista. Ollaan me aika iso työ tehty ottaaksemme selvää keitä asiakkaat ovat. Että keitä ihmisiä täällä alueella tilastojen mukaan asuu. On selkeä lähtökohta, että me tehdään heille lähipalvelua.
Erna: Kyllä, pohjatyö tehtiin todella hyvin. Yllättäviä asiakkaita tulee ehkä kauppakeskuksen asiakkaista tai jostain kauempaa vaikka raiteita pitkin.
Leskinen: Kyllähän esimerkiksi kirjaston yleisprofiili on suunnattu nuorille, lapsille ja perheille. Alueella asuu aivan älyttömän paljon alle 18-vuotiaita. Toisaalta varmistetaan, että senioreilla on lähipalvelut.
Mitä avaamiseen tai kirjaston kevääseen liittyvää olet juuri nyt tekemässä?
Leskinen: Työvuorosuunnittelua, että on tarpeeksi jengiä ja oikeat tyypit oikeisiin aikoihin paikalla.
Erna: Viherkasvitilausta, mahdollisesti pyykinpesukoneen hankkimista.
Inari: Olen vieraillut alueen päiväkodeissa kysymässä millaista ohjelmaa he kirjastolta toivovat. Mietitään satutuokioita ja muita palveluita lapsille ja lapsiperheille.
Anna: Olen huomenna menossa senioriryhmää tapaamaan. Sitten kootaan aikuisten näyttelyitä, tehdään somea, mietitään kevään lukupiirien aikatauluja.
Erna: Kevään toiminnan suunnittelua yleensä ottaen.
Helena: Koitan selvitellä, että miten saadaan oikeanlaiset suikaleet hyllynreunaopasteisiin.
Leskinen: Avasin aspan puhelinliittymän.
Mikko: Mä oon aamulla viestitellyt avajaisten esiintyjien ja puhujien kanssa.
Anna: Siinähän sitä. Monenlaista.
Keskusteluun osallistuivat kirjastonjohtaja Erna Marttila, palvelupäällikkö Riikka Leskinen, projektityöntekijä Helena Hakkarainen sekä Kalasataman työntekijät Mikko Steen, Inari Koskimies ja Anna Borgman.