E-kirjojen kysyntä on vielä varovaisen uteliasta
Unohdetut helmet -sarjassa pyyhimme pölyt asiakkaiden unohtamista helmistä ja pohdimme, miksi nämä teokset ovat jääneet unholaan.
Sähköisten kirjojen lainaus käynnistyi Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastot kattavassa HelMet-kirjastoverkossa vuonna 2006. Toistaiseksi kysyntä on ollut varovaisen uteliasta. Tällä hetkellä aineisto painottuu englanninkieliseen tietokirjallisuuteen.
Helsingin kaupunginkirjaston e-informaatikko Marja Hjelt kertoo, että kotimainen kirjallisuus tulee toden teolla mukaan pääkaupunkiseudun kirjastoihin kevään 2014 aikana.
”Aloitamme uutuuskirjallisuuden hankinnalla, mutta tilaamme kokoelmiin myös vanhempaa kirjallisuutta. Otava on jo julkaissut kirjat kirjastoille ja odottelemme muita kustantajia kirjastojakelun piiriin. Kotimaisen kirjallisuuden saaminen kirjastojakelun piiriin on erittäin merkittävä kehitysaskel e-kirjakokoelmille”, Hjelt sanoo.
Hjeltin mukaan kokoelmien kehittäminen etenee maltillisesti, sillä varsinkin käännöskirjallisuudessa maiden väliset erilaiset tekijänoikeussopimukset vaikuttavat kirjasto-oikeuksiin.
Pääkaupunkiseudulla e-kirjaston asiakkaaksi on rekisteröitynyt noin 2,5 prosenttia HelMet-kirjastojen asiakkaista. Kokonaislainamäärä on pieni verrattuna koko alueen kokonaislainamäärään: vuonna 2013 tehtiin kaikkiaan 46 000 e-kirjalainaa, kun taas perinteistä aineistoa lainattiin noin 16 miljoonaa lainaa.
”Painettu kirja pitää edelleen pintansa jo senkin vuoksi, että painettujen kirjojen kokoelma on erittäin suuri kirjastoissa (2,7 miljoonaa), e-kirjakokoelmat lasketaan edelleen tuhansissa (4000 nimekettä),” hän selventää.
Hjeltin mukaan sähköisten kirjojen käyttäjäkunta poikkeaa hieman perinteisen aineiston käyttäjäkunnasta.
”Sähkökirjan lainaajat ovat nuoria aikuisia naisia (26–45-vuotiaita) ja hieman vanhempia miehiä (36–55-vuotiaita). Käyttäjistä löytyy myös iäkkäämpiä asiakkaita, aina 80-vuotiaaseen asti.”
Hjeltin mukaan jää nähtäväksi, millaiseksi kirjaston e-kirjakokoelmapolitiikka muodostuu.
”Vielä ei ole tehty päätöksiä siitä, hankkiiko kirjasto aina nimekkeestä molemmat (painetun ja e-kirjan), onko e-kirja painetun kirjan kysynnän täydentäjä vai onko painetulla ja sähköisellä kirjalla erilliset kokoelmapolitiikat.”
E-TIETOKIRJA
Cafes and Bars : the Architecture of Public Display
Toim. Franziska Bollerey & Christoph Grafe:
Taylor & Francis Group, 2007
Lainoja yhteensä: 12
Ei lainoja vuoden 2011 jälkeen
Runsain kuvituksin ja piirroksin varustettu sisutusarkkitehtuurikirja johdattaa lukijan julkisen tilan kulttuurihistoriaan. Mukaan on mahtunut kahviloita uudelta ja vanhalta mantereelta aina Keski-Euroopan funktionalismista eurooppalaisten suurkaupunkien 1980-luvulta alkaneeseen urbaaniin renessanssiin. Designin ja arkkitehtuurin historian ohella teos tarkastelee kahvintuoksuista ja puheensorinan kyllästämää maailmaa myös yhteiskunnallisesta näkökulmasta modernin yhteiskunnan murroksen ilmentäjänä. Suomalaiskahviloita ei ole mukaan päässyt, vaikka kirjan esiteltyjen paikkojen tuomia tyylivirtauksia onkin tunnistettavissa myös kotoisissa klassikkokuppiloissamme. Intohimoisille kahvilakulttuurin ystäville teos tarjoaa mielenkiintoista lisätietoa. Asiaan vihkiytyneiden kannattaa tarkistaa, mitkä klassikkokahvilat ovat päässeet kirjan sivuille.
E-FANTASIA
Chris Page: Veneficus : Stones of the Chosen
Andrews UK, 2010
Lainoja yhteensä: 1
Ei lainoja vuoden 2011 jälkeen
Brittiläisen Chris Pagen Veneficus-romaani aloittaa kolmiosaisen fantasiasarjan. Veneficus kertoo tavallisesta pikkukylän pojasta, josta on määrä tulla Wessexin Veneficus-velhojen dynastian jatkaja. Poika muuttuu Twilight-nimiseksi velhokokelaaksi lunastaakseen paikkansa mahtavan Merlinin seuraajana. Teosta ei voi syyttää kopioksikaan, sillä se on ennemminkin fantasiagenren pastissi, joka onnistuu kierrättämään monia kliseitä. Samojen kansien sisään mahtuu sekä kummituskertomuksia, kreikkalaista mytologiaa, Kuningas Arthurin tarua että kelttiläistä Stonehenge-kuvastoa. Fantasian suosion aallonharjalla ratsastaminen ei kuitenkaan kanna pitkälle, jos tarinassa ja henkilöhahmoissa ei ole riittävästi syvyyttä ja kipinää.
E-TIETOKIRJA
Integraation teoria
Toim. Teija Tiilikainen & Teemu Palosaari
Gaudeamus, 2007
Lainoja yhteensä: 4
Ei lainoja vuoden 2011 jälkeen
Integraation teoria on valtio-opin ja politiikan tutkimuksen alaan kuuluva katsaus Euroopan integraatioon. Aihealue on säilyttänyt ajankohtaisuutensa, sillä erilaiset integraatioteoriat auttavat ymmärtämään EU:n rakenteita ja kehitystä. Kirjoittajat lähestyvät integraatiota eri näkökulmista: esimerkiksi Teija Tiilikainen käsittelee artikkelissaan klassisia integraatioteorioita, Hanna Ojanen kansainvälisiä suhteitaintegraation tutkimuksessa sekä Henri Vogt integraation ja demokratian yhteyksiä. Teos esittelee erilaisia teoreettisia lähestymistapoja integraation ja Euroopan unionin tarkasteluun. Se on kirjoitettu ennemminkin akateemiselle lukijakunnalle kuin laajalle yleisölle. Kirja soveltuu parhaiten integraatioteorian oppikirjaksi EU:sta kiinnostuneille korkeakouluopiskelijoille.
E-LASTENKIRJA
Harvey, Keith: Oscar and the Magic Table
Andrews UK, 2010
Kuv. Lauren Beard
Lainoja yhteensä: 3
Ei lainoja vuoden 2011 jälkeen
Oscar-pojalle sotku ja epäjärjestys ovat arkea. Lopulta äiti kyllästyy sottapytyn hosumiseen ja kieltää ruokailemaan samaan aikaan isotädin ollessa kylässä. Sekös Oscaria harmittaa, sillä hän haluaisi oppia siistit tavat, mutta ei tiedä miten. Yllättäen erikoislaatuinen taho tarjoutuu apuun: puhuva ruokapöytä lupaa neuvoa poikaa käytöstavoissa. Oscarin huonekaluystävä on hullunkurinen, mutta mieleen jäävä henkilöhahmo. Pöydän neuvoja seuraten kaikki järjestyy. Tarpeen vaatiessa pöytä potkaisee Oscaria vaikka jalkaan, jotta poika ei laittaisi kyynärpäitään epäkohteliaasti pöydälle illallista syödessään. Kirjan ilmeikkäät kuvitukset hymyilyttävät isoja ja pieniä lukijoita. Ehkä kirjan luettuaan sitä tulee tarkkailtua huonekaluja hieman eri tavalla, varsinkin aterioidessaan pöydän ääressä?
