Selkokirja avautuu niin maahanmuuttajan, kehitysvammaisen kuin lukihäiriöisenkin kädessä.
Viime vuonna ilmestyi ennätysmäärä selkokielistä kirjallisuutta, yhteensä 14 kirjaa. Niiden joukossa myös ensimmäinen suomenkielinen selko-e-kirja. Vaan mitä ovat selkokirjat?
Selkokirjallisuuden teksti on yleiskieltä luettavampaa ja ymmärrettävämpää.
Esimerkiksi sanasto, rakenne ja sisältö on mukautettu helpommaksi.
Myös taitolle, typografialle ja kirjaintyypille on omat vaatimuksensa selko-
kirjallisuudessa.
Selkokirjallisuus on tarkoitettu ensisijaisesti ihmisille, joilla on jokin lukemiseen liittyvä ongelma, kuten lukihäiriö tai aisti- tai kehitysvamma. Myös suomen kieltä opettelevat maahanmuuttajat hyötyvät selkotekstistä.
Selkokirjallisuutta suositellaan ensisijaisesti lukemisvaikeuksista kärsiville, kehitysvammaisille, maahanmuuttajille ja vanhuksille.
Selkokielinen Oulu
Oulun kaupunginkirjasto voitti viime vuonna selkokirjallisuuden Seesam-palkinnon.
Palkinto myönnetään joka toinen vuosi tunnustuksena selkokielisen kirjallisuuden edistämisestä.
”Meille hankitaan kaikki ilmestyvä selkokirjallisuus”, kertoo Anne Alarto Oulun kaupunginkirjastosta.
Oulussa asiakkaat osaavat myös kysellä selkokirjojen perään.
”Meillä on ollut selkoaineistoa siitä lähtien, kun sitä on Suomessa julkaistu, eli 1980-luvulta. Asiakkaamme myös tuntuvat tietävän, että kirjastoammattilaiset ovat asiantuntijoita jotka osaavat kertoa selkokielestä sekä esitellä ja suositella selkokirjallisuutta.”
Aiheiltaan selkokirjat alkavat olla niin monipuolisia, että niistä voi olla iloa kenelle hyvänsä, joka haluaa tietoa tai tarinan tiiviissä muodossa. Myös kirjojen ulkoasu on kehittynyt viime vuosina positiiviseen suuntaan.
Selkokirjojen lainaamiselle ei ole Oulun kaupunginkirjastossa ole mitään rajoituksia vaan kuka tahansa voi lainata niitä.
Täsmällisiä lukuja lainojen määrästä Alarto ei pysty antamaan, mutta vuotuiset lainat liikkuvat kahdesta kahteenkymmeneen nidettä kohden.
”Etenkin luontoaiheiset selkokirjat liikkuvat hyvin. Aikuisten puolella selkokielistä Raamattua on lainattu paljon.”
Alarto uskoo selkoaineiston kysynnän kasvavan tulevaisuudessa, koska väestö vanhenee, maahanmuuttajien määrä kasvaa ja tietoisuus selkoaineiston olemassaolosta leviää.
”Kaikki hyötyvät selkokielestä, joten viranomaisetkin ovat alkaneet selkokielistää usein vaikeatajuisia tekstejään.”
Kysynnän kasvu näkyy jo nyt, yhä useampi asiakas kyselee selkokielestä ja –kirjallisuudesta.
