Konseptointi on päivän sana, mutta harva pysähtyy miettimään sen todellista merkitystä. Ajattelemalla suunnittelijan tavoin, myös musiikkikirjastoissa voidaan kehittää entistä parempia palveluita.
Tampereen kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluissa järjestettiin viime vuonna Ainutlaatuisen tuotteen konseptointi -koulutus. Osallistujat joutuivat pähkäilemään käytännössä miten asiakkaita voidaan paremmin huomioida palveluiden kehittämisessä ja miten yhteistyötä kaupungin sisällä voitaisiin parantaa.
Palvelun konseptoinnilla tarkoitetaan monitahoista kokonaisuutta, jossa yhdistyvät Idea, asiakaslähtöisyys, palvelumuotoilu ja innovointi sekä konseptointi ja tuotteistaminen. Näiden asioiden huomioiminen on jokaisen onnistuneen konseptoinnin taustalla. Eri vaiheissa voidaan soveltaa hieman erilaisia käytännön menetelmiä.
NABC tiivistää projektin
Idean asiakaslähtöisyyttä voidaan lähteä mittaamaan ns. NABC-mallilla. Lyhenne tulee sanoista Need, approach, benefits, competition. Menetelmä pakottaa palveluiden suunnittelijat olennaisen äärelle: mihin tarpeeseen palvelumme vastaa? Mikä on ainutlaatuinen ratkaisu? Mitä hyötyä siitä on ja mitä kilpailevat vaihtoehdot ovat?
Asian jäsentämiseen tarjoavat apua myös asiakasprofilointi, palvelupolun luominen ja prototyypittely. Tärkeintä on, että ideasta riippumatta asiakastiedon keräämiseen ja käytännön testaamiseen lähdetään rohkeasti.
Musiikkipalveluiden konseptointeja
Musiikkikirjastoissa luodaan nyt konsepteja tulevaisuuden kirjastoa varten. Musavalmentaja, Vinyylibaari, Musiikkibasaari, Kirjastojukeboksi ja Metso LIVE –tapahtumat yhdistävät perinteistä kirjastotietämystä uuteen ammatilliseen osaamiseen.
Tampereen pääkirjasto Metson musiikkiosastolla mietittiin kirjaston tarjoamien musiikin verkkopalveluiden parempaa saatavuutta ja markkinointia. Tämän pohjalta syntyi idea E-päädystä, sähköisestä kirjastohyllyn päädystä. Sähköisiä sisältöjä voidaan tuoda paremmin esille fyysisen kokoelman rinnalla.
Ideaa E-päädystä on mahdollista testata NABC-mallin avulla. Ensinnäkin musiikin striimauspalveluiden näkyvyys parantuu E-päätyjen avulla. Toiseksi e-aineistot voidaan tuoda muun kokoelman yhteyteen, käyttäen digitaalisia näyttöjä ja QR-koodeja. Kolmanneksi musiikkipalveluiden opastus helpottuu, kun sisällöt olisivat käytettävissä jatkuvasti kirjastotilassa.
Uudenlainen ajattelu synnyttää uutta
Konseptoinin menetelmistä ja käsitteistä on apua muutoksessa. Tulevaisuutta ei voi ennustaa, mutta sitä voi ennakoida ja innovoida, toteaa Elina Mäntynen kirjassa Matkaopas tulevaisuuteen. Toisaalta kaikkea ei tarvitse keksiä uudelleen, vaan vakiintuneita palvelukäytäntöjä voidaan tuotteistaa. Tämä luo tarpeellista keskustelua: ”Meillähän on tätä tehty vuosikausia!”.
Johtamisen tulee tukea ja mahdollistaa innovointia. Hiekkalaatikon rajojen laajentaminen ja uusien toimintatapojen tuominen vanhojen rinnalle on haastavaa mutta välttämätöntä.
