Etusivu> Kirjastolehti > Mikä INELI?

Mikä INELI?

Kirjasto 10:n osastonjohtaja Kari Lämsä aloitti viime vuonna INELIn kaksivuotisessa kehittämisryhmässä.

Kirjasto 10:n osastonjohtaja Kari Lämsä aloitti viime vuonna INELIn kaksivuotisessa  kehittämisryhmässä.

INELI (International Network of Emerging Library Innovators) on Bill ja Melinda Gates -säätiön kehittämisohjelma, kansainvälinen kirjaston johtajien verkosto yleisten kirjastojen kehittämiseen.  Verkostoa kehitetään yhteisten koulutusten, tapaamisten ja konferenssien avulla. Toiminnan rahoittaa Bill ja Melinda Gates -säätiö, eikä ryhmän jäsenille tai heidän organisaatioilleen aiheudu mukana olemisesta kustannuksia.

INELIIN kuuluu kuuluu 26 henkeä 24 maasta ja kuudesta maanosasta. Ryhmän jäsenillä, innovaattoreilla, on henkilökohtainen mentori, jonka kanssa osa tehtävistä suoritetaan ja jolta saa apua tarvittaessa.

INELI aloitti toimintansa 2011.

 Miten INELiin pääsee?

”Olihan se aika monipolvinen prosessi”, muistelee Kari Lämsä. ”Bill ja Melinda Gates -säätiö otti yhteyttä kirjastojen johtajiin ympäri maailmaa ja pyysi nimeämään ehdokkaita perusteluineen. Silloinen johtajamme Maija Berndtson nimesi minut ehdokkaaksi. Hakemuskaavake oli muistaakseni noin 6-7 sivua ja siinä täytyi kertoa suurin piirtein kaikki mitä kirjastossa on tullut tehtyä. Pääsin jatkoon puhelinhaastatteluun, säätiön edustaja otti yhteyttä Skypellä ja teki vielä tarkentavia kysymyksiä.”

 Mitä INELISSÄ kehitetään?

Jäsenet työskentelevät verkko-oppimisympäristössä. Koulutuksen aikana on myös kaksi yhteistä viikon mittaista tapaamista, joihin osallistuvat kaikki innovaattorit ja heidän mentorinsa. Ryhmän jäsenet luennoivat kansainvälisissä kirjastoalan konferensseissa.  Ensimmäinen tapaaminen oli syksyllä Rotterdamissa. ”Itse olin syksyllä Philadelphiassa ja sen ympäristössä pitämässä neljä esitelmää kirjastotyön muutoksista.”

INELIn kehittämistyö perustuu jatkuvaan ideoiden, kokemusten ja käytäntöjen jakamiseen. Mietitään, miten joissakin kirjastoissa tai maissa syntyneitä hyviä palveluita voitaisiin siirtää toisiin maihin ja kulttuureihin tai skaalata erikokoisiin kirjastoihin ja yhteisöihin.

”Olen ollut tyytyväinen, että kehitystyön lähtökohdat ja tavoitteet ovat pysyneet hyvin konkreettisella tasolla. Koetamme keskittyä toiminnan ytimeen, kirjastopalveluiden kehittämiseen kunkin käytössä olevilla mahdollisuuksilla.”

”Asiakkaiden tarpeet kirjastopalveluita kohtaan ovat hyvin samankaltaisia eri maissa ja kulttuureissa. Hienoa on myös se, että kehittämistehtävämme ovat hyvin tulevaisuususkoisia kirjastojen kannalta. Ei jäädä murehtimaan printtimedian hiipumista, vaan kehitetään aineistoja ja palveluita myös tulevaisuuden asiakkaille. Meillä oli juuri ryhmätyö, jossa tuli tehdä 2 minuutin kirjastojen markkinointipuhe kuntapäättäjille vuonna 2020.”

”On ollut mielenkiintoista huomata, että tietyt kirjastoalan trendit nousevat esiin yhtä aikaa ympäri maailmaa. Esimerkiksi tällä hetkellä puhuttaa asiakkaiden kasvava tarve sosiaaliseen ja yhteiskunnalliseen apuun. Yhteiskunnassa pärjääminen teknistyy ja muuttuu monimutkaisemmaksi huimaa vauhtia kaikkialla. Apua haetaan tutusta ja luotettavaksi havaitusta paikasta, kirjastosta”, pohtii Kari Lämsä.