Monikielisestä kirjastosta löytyy luettavaa omalla äidinkielellä kaikille Suomessa asuville vieraskielisille. Kirjaston ukrainankielinen aineisto on kasvanut yli kahdella tuhannella teoksella viime vuoden helmikuusta alkaen.
Kirjastot ympäri Suomen voivat lainata aineistoa Monikielisestä kirjastosta. Alkuun pääsee ottamalla yhteyttä erikoiskirjastovirkailija Kirsi Vanharantaan. Tieto tarvittavasta kielestä ja kohderyhmästä riittää pitkälle.
”Työhöni kuuluu kerätä tilaukset hyllystä ja postittaa ne eteenpäin”, Vanharanta sanoo.
Hän on työskennellyt Monikielisessä kirjastossa siirtokokoelmien parissa kymmenisen vuotta. Lainat muista kirjastoista ovat lisääntyneet sinä aikana.
”Viime vuonna lähetin yli 12 500 teosta.”
Ukrainan pakolaisten Suomeen tulon myötä asiakkaiksi on tullut paljon uusia kirjastoja. Ukrainankielistä aineistoa lähettäessään Vanharanta esittelee mahdollisuutta tilata aineistoa myös muilla kielillä. Samalla hän kertoo Monikielisen kirjaston palveluista.
Toiminnan rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Laina-ajat ovat 3‒12 kuukautta. Lainat voi uusia jopa viisi kertaa. Palvelu on maksutonta. Kirjastoille kertyy vain palautuspostituskulut.
Kokoelma Pasilassa
Monikielisen kirjaston kokoelma – kaikkiaan 36 000 nidettä – sijaitsee Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmissa Pasilassa. Eniten kirjoja on arabiaksi, somaliksi, ukrainaksi, persiaksi ja kiinaksi. Kokoelmasta vastaava informaatikko Riitta Hämäläinen kertoo, että Monikielisellä kirjastolla on kokoelma, eli vähintään 30 teosta, 80 kielellä. Omaa asiakaspalvelua ei ole, vaan asiakaspalvelu sijaitsee kaikissa Suomen kirjastoissa. Kun asiakas kysyy esimerkiksi ndongankielisiä kirjoja, kirjastotyöntekijä saa tilata niitä Monikielisestä kirjastosta.
Jos kyseisellä kielellä ei löydy luettavaa, Hämäläinen alkaa etsiä sitä maailmalta.
”Vuosittain ilmaantuu yksi tai kaksi uutta kieltä, joilla kirjoja haen”, hän sanoo.
Hiljattain aineistoa on toivottu afarin kielellä, jota puhutaan etupäässä Etiopiassa, Eritreassa ja Djiboutissa.
”Aineiston hankinta on haastavaa silloin, kun jossain maassa on niin epävakaa tilanne, että julkaisutoimintaa ei ole.”
Lainoja Pohjoismaista
Tavallisesti kirjoja löytyy Kirjavälityksen ja Kirjastopalvelun kautta ja kirjakaupoista ja kustantamoista Suomesta ja ulkomailta. Lahjoituksia saadaan esimerkiksi kulttuuriyhdistyksiltä tai Suomeen muuttaneilta kirjailijoilta, jotka julkaisevat täällä omalla äidinkielellään.
Monikielinen kirjasto perustettiin vuonna 1995. Silloin muihinkin Pohjoismaihin avattiin vastaavanlaisia kirjastoja. Kun eteen tulee itselle uusi kieli, Hämäläinen selvittää, kuinka moni Suomessa asuva on ilmoittanut sen äidinkielekseen.
”Jos heitä on vain muutama, laina muista Pohjoismaista on parempi vaihtoehto kuin aineiston hankinta omaksi.”
Monikielinen kirjasto keskittyy Suomessa harvinaisiin kieliin. Aineistoa muille kirjastoille ei toimiteta suurilla eurooppalaisilla kielillä, pohjoismaisilla kielillä tai venäjän ja viron kielillä.
Alkuun vaikeaa
Monikielisessä kirjastossa oli entuudestaan ukrainankielinen kokoelma, 224 teosta. Kun Ukrainan pakolaisia alkoi tulla Suomeen, kokoelmaa piti alkaa laajentaa. Työ aloitettiin heti helmikuussa 2022. Se oli haastavaa, koska myös muut kirjastot Euroopassa etsivät ukrainankielistä aineistoa.
”Saimme alkuun vain muutamia nimekkeitä”, Riitta Hämäläinen sanoo.
Monikieliseen kirjastoon tuli kuitenkin valtavasti tilauksia muista Suomen kirjastoista.
”Välillä jonossa oli 60 kirjastoa”, Kirsi Vanharanta muistaa.
Monikielisen kirjaston viestinnästä ja markkinoinnista vastaava informaatikko Eeva Pilviö kertoo, että aluksi tarjottavana oli lähinnä vain e-aineistoa. Työhön kuului ukrainankielisistä e-kirjoista kertovien vinkkilistojen tekoa. Muut kirjastot saivat Monikielisestä kirjastosta muutakin tukea asiakaspalveluun.
”Kirjoitimme ukrainankielisiä lauseita, joita voi käyttää kyltteihin ja muihin ohjeisiin.”
Vähitellen Monikieliseen kirjastoon alettiin saada perinteisiä kirjoja ukrainan kielellä. Samaa teosta on tilattu poikkeuksellisesti jopa kymmenen kappaletta. Aineistoa pitää riittää mahdollisimman moneen kirjastoon, joten toimitettavien kirjojen erät ovat tavallista pienempiä ja laina-ajat kolmen kuukauden mittaisia.
Vilkasta kysyntää
Nykyisin ukrainankielisen kokoelman suuruus on noin 2 500 teosta. Aineiston kysyntä on edelleen vilkasta.
”Olen lähettänyt tänä vuonna 1 363 ukrainankielistä kirjaa. Jonossa on 22 kirjastoa”, Vanharanta sanoi maaliskuun puolivälissä.
Kirjastot ovat alkaneet hankkia omiakin ukrainankielisiä kokoelmia. Monikielisen kirjaston kokoelmasta lainataan täydennystä niihin. Tällä hetkellä tilataan aikuisten ja nuortenkirjoja.
”Lasten aineistoa on jo hankittu omiin kokoelmiin.”
Valtaosa Hämäläisen tekemistä hankinnoista on edelleen ukrainankielistä aineistoa. Toive on, että muutkin kirjastot jatkavat ukrainankielisen aineiston hankkimista itselleen.
”Jos kunnassa asuu paljon jonkin kielen puhujia, kannattaa harkita oman kokoelman hankintaa”, Hämäläinen kertoo ja lisää, että Monikielisestä kirjastosta neuvotaan aiheesta mielellään.
