Pohjoisen e-kirjaston varausjonot ovat pitkiä, mikä on saanut monet siirtymään kaupallisten palvelujen käyttäjiksi.
Lapissa asiakkaat eivät ole koronan jälkeen palanneet kirjastoon. Trendi on ollut saman suuntainen koko Suomessa, mutta Lapissa se on korostunut.
Vuonna 2019 kokonaislainaus oli Lapissa 2,7 miljoonaa. Viime vuonna lainamäärä putosi 400 000 niteellä. Käynnit vähenivät 1,4 miljoonasta noin kolmanneksella.
Lapin aluehallintoviraston kirjastotoimen ylitarkastaja Satu Ihanamäki ei kuitenkaan ole kovin huolestunut, sillä hän näkee muutoksen johtuvan Lapin erityisyydestä.
”Väestö on keskittynyt taajamiin. Harvaan asutulla seudulla väestö vanhenee vauhdilla. He eivät ehkä sitten enää ole kirjaston käyttöiässä.”
Ihanamäen mielestä lukemisen rapautuminen ylipäätään on huolestuttavaa. Samoilla linjoilla on Sallan kirjasto- ja kulttuuripalveluiden johtaja Tiina Kallio. Sallan kirjastossa lainamäärät olivat viime vuonna 24 prosenttia pienemmät kuin vuonna 2019. Asiakkaita kävi peräti 58 prosenttia vähemmän. Kallio näkee kirjaston käytön muutoksessa kuitenkin myös positiivisia piirteitä.
”Korona-aika teki sen, että e-aineistot on nyt löydetty”, Kallio sanoo.
Sallan kirjastossa tehdään paljon uusia kirjastokortteja, sillä varsinkin miehet haluavat nyt lukea lehtiä omilta laitteilta.
”He eivät käy kirjastossa kuin sen yhden kerran, mutta käyttävät palvelua sitten kotonaan”, Kallio toteaa.
Tervolan kirjastotoimenjohtaja Kati Pyhtilä on huomannut, että osa asiakkaista ryhtyi koronasulun aikana käyttämään kaupallisia e-kirjapalveluita, jonka jälkeen he jäivät pysyviksi tilaajiksi. Tämä koskee myös iäkkäämpiä käyttäjiä. Tervolassa Lapin, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan yleisten kirjastojen yhteisen Pohjoisen eKirjaston tarjonta ei varausjonojen vuoksi riitä houkuttelemaan asiakkaita.
”Useat asiakkaat ovat kertoneet, että eivät jaksa odottaa Pohjoisen eKirjaston varausjonossa, vaan hankkivat uutuuskirjan mieluummin jostain kaupallisesta palvelusta”, Pyhtilä kertoo.
Myös Tervolan kirjaston kävijämäärä on vähentynyt vuodesta 2019. Tilanne ei kuitenkaan ole synkkä, sillä lasten aineiston lainaus om noussut samalla ajanjaksolla kymmenisen prosenttia. Kokonaislainamäärä vähenikin vain 11 prosenttia.
”Teemme suunnitelmallista yhteistyötä koulun ja varhaiskasvatuksen kanssa ja kasvatamme uusia lukijoita”, Pyhtilä kertoo.
Pyhtilän mukaan Tervolan kaltainen pieni kirjasto pystyy joustavasti reagoimaan muuttuviin tilanteisiin. Tutun asiakaskunnan tarpeet pystytään ottamaan yksilöllisesti huomioon ja kirjaston aineistoa muokkaamaan nopealla tahdilla vastamaan kysyntää.
”Teemme hartiavoimin töitä ja pyrimme katsomaan tilannetta uusin silmin”, Kati Pyhtilä sanoo.
