Terveisiä Kirjastoseurasta!

Uusi laki tekee kirjastoista demokratian ylläpitäjiä - siihen tarvitaan myös työvoimaa

22.11.2016Suomen kirjastoseura

Uusi laki muuttaa kirjastojen tehtävää, sillä jatkossa kirjastojen pitää tukea demokratiaa ja tasa-arvoa. Kirjastot ovat jo aiemmin tehneet näin, mutta nyt tavoitteet ja tehtävät määritellään selvästi laissa. Hallitus antoi uutta kirjastolakia koskevan esityksen eduskunnalle 10. marraskuuta.

Vanhassa laissa olevat tehtävät säilyvät. Kirjaston tavoite on edelleen edistää kaikkien ihmisten yhdenvertaisia mahdollisuuksia sivistykseen ja kulttuuriin, tukea monipuolisen lukutaidon kehittymistä, pääsyä tietoon ja mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen. Uutta on lain tavoite edistää aktiivista kansalaisuutta, demokratiaa ja sananvapautta.

Kirjastoalan sisällä ja osin myös julkisuudessa laista ovat tähän mennessä nousseet esiin henkilöstön kelpoisuusvaatimusten väljentäminen ja varausmaksujen poistuminen.

Haluaisin kääntää keskustelun lain tavoitteisiin ja kirjaston tuleviin tehtäviin. Miten uusi kirjastolaki muuttaa kirjastoja? Mitä lain toteuttaminen käytännössä vaatii? Ovatko kirjaston työntekijät riittävän koulutettuja ja onko heitä palkattu riittävästi uudistusta ajatellen?

Kirjastojen yhteiskunnallisen roolin painottuminen on pohjoismainen suuntaus. Norjan kirjastolaki uudistettiin kaksi vuotta sitten. Uutena lakiin kirjattiin kirjaston tehtävä toimia riippumattomana kohtaamispaikkana ja julkisen keskustelun tilana.

Lain uudistaminen käynnisti Norjassa keskustelun. Tuleeko kirjastoista liian poliittisia? Millaisia keskustelutilaisuuksia kirjastossa voi järjestää? Entä jos kaupungin johto ei ole samaa mieltä sisällöistä ja haluaa puuttua niihin?

Norjan kirjastoseuran puheenjohtajan Marian Schjeiden mukaan kuluneet kaksi vuotta ovat osoittaneet kirjaston voiman osana paikallista yhteisöä. Kirjasto voi olla kunnan ”speakers corner”, jossa käydään keskustelua esimerkiksi uuden koulun rakentamisesta tai paikallisista nuorisopalveluista. Jokaisen järjestetyn tapahtuman ei tarvitse olla jättimäinen keskustelu rasismista tai sananvapaudesta.

Lain uudistamisen jälkeen norjalaisista kirjastonjohtajista on tullut kouliintuneempia julkiseen keskusteluun ja ammattikunnan itsetuntemus ja itseluottamus ovat kasvaneet. Ensimmäistä kertaa moneen vuoteen myös lainausluvut ovat kääntyneet nousuun. Schjeiden mukaan lakiuudistuksen tuomat kohtaamiset ovat kauniita. Kirjastossa istutaan alas kasvokkain ja keskustellaan yhteisöä puhuttelevista asioista. 

Norjan kokemuksiin peilaten Suomen lakiuudistus tuo kirjastoille uuden vastuun tukea demokratiaa. Lakiin kirjatut tehtävät ja tavoitteet luovat selkeän toimintakehikon. Uusi laki on kirjastoille valtava mahdollisuus kehittyä ja kasvaa entistäkin tärkeämmäksi osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Viesti pitää saada perille myös kunnan päättäjille ja kansanedustajille: uusien tehtävien toteuttaminen vaatii myös resursseja. 

Rauha Maarno, Kirjastoseuran toiminnanjohtaja

Kirjasto sosiaalisen muutoksen ajurina

22.08.2016Suomen kirjastoseura

”Libraries are a tool for social change” sanoi Wes Moore IFLAn (International Federation of Library Associations and Institutions) World Library and Information -konferenssissa Columbuksessa Ohiossa. Jättiläismäinen konferenssi kokosi elokuussa yhteen yli 4000 kirjastoammattilaista ympäri maailman, 145 eri maasta.

Moore kelasi koskettavassa puheenvuorossaan kirjastojen ja lukemisen merkitystä omassa elämässään. Mooren tarinassa kirjasto tarjoaa työkalut muutokseen: jokaiselle ihmiselle mahdollisuuden toteuttaa ja sivistää itseään sekä kohdata muita, luoda yhteyksiä.

Kirjastojen yhteiskunnallinen merkitys oli esillä konferenssin lukuisissa puheenvuoroissa, ammattitapaamisissa ja työpajoissa. Samaan teemaan linkittyvät myös YK:n uudet kehitystavoitteet eli Agenda2030-ohjelma. Agenda2030 koskee kaikkia maita, myös Suomea.

Kirjastoseurassa olemme mukana kansalaisjärjestöjen yhteistyössä, joka tuottaa suosituksen Agenda2030-ohjelman tavoitteiden toteuttamisesta Suomessa. Kirjastot tukevat kestävää kehitystä monelta kantilta, esimerkkinä agendan tavoite 16 –  ”promote peaceful and inclusive societies”. Maahanmuuttajien kohtaamisessa ja kotouttamisessa kirjastot tekevät arvokasta työtä. Pakolaisille tarjottavien kirjasto- ja tietopalveluiden kehittäminen oli myös konferenssissa toistuva teema.

Euroopan tasolla alaa puhuttavat e-kirjoihin ja tekijänoikeuksiin liittyvät asiat. EU:ssa on käynnissä tekijänoikeuslainsäädännön uudistus. Kansallisten ja kansainvälisten kirjastotoimijoiden tavoitteena on viedä läpi viestiä tekijänoikeuspoikkeusten merkityksestä kirjastoille ja viime kädessä kirjastojen asiakkaille.

Kiinnostava on myös konferenssissa julkaistu IFLA Trend Report Update 2016. Update on päivitys ja seurantaraportti vuoden 2013 Trend Reportiin, joka kartoitti maailmanlaajuisesti kirjastojen toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia.

Columbus Metropolitan Library yhdistää hienosti vanhaa ja uutta arkkitehtuuria.
Columbus Metropolitan Library yhdistää hienosti vanhaa ja uutta arkkitehtuuria.

Paikallisista kirjastoista Columbuksessa jäi mieleen kaksi asiaa: palvelu ja sponsorointi. Columbuksen vasta remontoidussa Metropolitan Libraryssa tapasimme loistokkaan aulaisännän, joka kertoili kaikenlaista kiinnostavaa. Yhdysvalloissa kirjastot keräävät sponsorirahaa ja myös Columbuksen kirjaston remontin rahoitukseen osallistui useita yksityishenkilöitä. ”People just love their libraries here” kertoi aulaisäntämme. Kaikilta alueilta kirjastojen ystäviä ei kuitenkaan löydy ja sen vuoksi kurjien alueiden kirjastot käpristelevät niukan julkisen budjetin kurimuksessa.

Rauha Maarno
Suomen kirjastoseuran toiminnanjohtaja

 

Kirjastoautot murroksessa

08.08.2016Suomen kirjastoseura

Kirjastoautojen määrä on huomattavasti vähentynyt viimeisen 15 vuoden aikana. Vuosituhannen alussa Suomen teillä kurvaili 201 kirjastoautoa, nyt lukumäärä on 140 (ks. kuvaaja alla).

Kirjastoautojen lukumäärä Suomessa 1999-2015
Kuva: Lähde: tilastot.kirjastot.fiKirjastoautojen lukumäärä Suomessa 1999-2015

Lapset suurin asiakasryhmä

Kirjastoautoja käyttävät eniten lapset. Yksittäisten selvitysten mukaan jopa 80 % kirjastoauton lainoista voi olla lasten tekemiä. Kirjastoauto on tärkeä palvelu lasten yhteisöille, kuten päiväkodeille ja kouluille. Lähipalveluna se on merkittävä lasten lukemisen edistäjä.

Selvitimme Suomen kirjastoseurassa Rovaniemellä 11.–13.8.2016 kokoontuvia Kirjastoautopäiviä varten kirjastoautojen tilannetta Suomessa. Monet kunnat satsaavat kirjastoautoihin ja kehittävät aktiivisesti palvelua. Kirjastoauto on merkittävä palvelu lähiöissä, joissa ei ole pysyvää kirjastoa.

Miksi kirjastoautoja lakkautetaan?

Kirjastoautopalvelun saatavuus on heikentynyt isojen kaupunkien ulkopuolella. Taustalla ovat kuntien tiukentunut taloustilanne, 2000-luvun kuntaliitokset ja väestön muuttoliike kasvukeskuksiin. Myös rahoituksessa tapahtuneet muutokset ohjaavat kehitystä samaan suuntaan. Kunnat eivät enää saa erillistä valtionavustusta kirjastoautojen hankintaan. Tulevaisuudessa tämä vaikuttaa pienten kuntien haluun investoida kirjastoautoon.

Osa kunnista on säästänyt kirjastoautopalveluista valtion rahoituksesta huolimatta.  Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitussuunnitelmassa vuosille 2014–2017 rahoitusta saaneet Mikkelin ja Sipoon kirjastoautojen hankinnat kaatuivat kunnan rahoituksen puutteeseen. Mikkelissä kirjastoautotoiminta on lopetettu kokonaan. Sipoossa taas ostetaan kirjastoautopalveluja Porvoosta.

Lisää yhteistyötä ja uusi kirjastoautokonsepti

Isoilla kirjastobusseilla ei ole järkeä ajella syrjäseuduilla, joista asukkaat ja palvelut lähtevät. Kirjastoautopalvelun lopettamisen sijaan kunnissa kannattaisi tutkia mahdollisuutta toteuttaa palvelu kuntayhteistyönä. Edelleen kirjastoauto tyypillisesti ajaa vain yhden kunnan alueella.

Kentällä kaivataan erilaisia vaihtoehtoja toteuttaa kirjastoautopalveluita. Kyselystämme poimitut vastaukset kertovat, että kirjastoautot ovat murroksessa:

”Pitäisi saada erilaisia vaihtoehtoja toteuttaa kirjastoautopalveluita. Malliesimerkkejä tai kokeiluja, ja rohkeutta tähän. Tarjolla pitäisi olla erikokoisia kirjastoautomalleja; tietoa näistä. Jokainen kunta voisi valita hintaluokaltaan ja kooltaan sopivamman auton. Joissakin kunnissa pieni ja näppärä voi olla parempi kuin normikokoinen kirjastoauto.”

”Toiminta on selkeästi murroksessa, kun isohkoissakin kaupungeissa supistetaan toimintaa ja maaseudulla asukasmäärät ja koulut vähenevät selvästi. Autotoiminnan tulevaisuus vaatii kirjastoiltakin määrätietoista suhtautumista toiminnan sopeuttamiseen kysyntään ja proaktiivisuutta palvelun suunnittelussa.”


Rauha Maarno
Suomen kirjastoseuran toiminnanjohtaja

Lisätietoja:

Suomen kirjastoseura selvitti kirjastoautojen tilannetta verkkokyselyllä kesäkuussa 2016. Kysely lähetettiin kaikille yleisille kirjastoille ja siihen vastasi 120 kirjastoautopalvelua tarjoavasta kunnasta 76.

Kirjastoautopäivät Rovaniemellä 11.-13.8.2016 

IFLA-työ yhdistää lähelle ja kauas katsomisen

11.01.2016Suomen kirjastoseura

Kiinnostuin kansainvälisen kirjastotoiminnan seuraamisesta ja kehittämisestä osana omaa ammatillista osaamistani ensimmäisen IFLA-konferenssini aikana vuonna 2009, kun kuuntelin puheenvuoroja lasten- ja nuortenkirjastotyöstä eri puolilta maailmaa. Haasteet, ideat ja tulevaisuuden visiot ovat toisaalta hämmästyttävän samanlaisia Euroopassa, Afrikassa tai Aasiassa.

Toisaalta erot käytettävissä olevien resurssien, tilojen, infrastruktuurin tai kirjastolainsäädännön - tai näiden puuttumisen suhteen ovat valtavia. Halusin olla mukana kehittämistyössä, samalla pitäen mielessä roolini Suomen kirjastojen näkyvyyden takaajana kansainvälisessä mittakaavassa.

Olen ollut mukana IFLAn lasten- ja nuortenjaoston johtokunnassa vuodesta 2011, toimin lisäksi viestintävastaavana kolmatta vuotta. Johtokunnassa on 20 jäsentä, tapaamme kaksi kertaa vuodessa ja muun aikaa työskentely hoidetaan Skype-kokouksin sekä vilkkaan sähköpostiviestittelyn avulla. Yksi jaoston merkittävimmistä tehtävistä on vuosittaisen konferenssin lasten- ja nuortenkirjastoaiheisen ohjelman suunnittelu ja puheenvuorojen valinta. Lisäksi julkaisemme kannanottoja, lausuntoja ja suosituksia pyydettäessä tai tarpeen vaatiessa. Jaostoilta pyydetään mielipidettä IFLA-lausuntoihin, viimeisimpinä esim. kannanotto Lyonin julistuksen joka puolestaan liittyy suoraan UNICEFin vuosituhattavoitteiden toteutumiseen. Lasten- ja nuortenkirjastotyön ohjeistukset (Guidelines) on parhaillaan yksi kerrallaan päivitystyön alla, nämä asiakirjat toimivat apuna kansallisessa kirjastolobbauksessa ja –asiain ajamisessa. Olemme yksi ALMA-palkinnon valitsijatahoista, teemme tiivistä yhteistyötä esimerkiksi IBBY Internationalin, tutkimuslaitosten ja muiden toimijoiden kanssa.

Käytännönläheisin toimintamuoto ovat erilaiset projektit tai ohjelmat, joita on tällä hetkellä menossa kolme: The World through Picturebooks, Sister Libraries ja uutena Best Practices. Kuvakirjahankkeessa on kiertäviä kuvakirjakokoelmia, näyttely oli Suomessa Helsingin IFLA-konferenssin aikana. Sisarkirjasto-ohjelma toimii kahden- tai monenvälisen kirjastoyhteistyön kanavana. Suomesta mukana on ainakin aikaisemmin ollut muutama kirjasto, otan mielelläni vastaan lisäilmoittautumisia. Best Practices –hanketta ollaan parhaillaan aloittamassa, sen yhtenä alkuideana toimi kotimainen kirjastot.fi’n Tapahtumapankki. Lisätietoa tulossa IFLA-sivuille kevään aikana.

Viestintävastaavana pääsen käsiksi lähelle maailmanlaajuisen kirjastoyhteisön arkea: hoidan viestintää IFLA-päämajan, jaoston ja kirjastoammattilaisten välillä, vastaan kysymyksiin ja vien kysymyksiä/palautetta edelleen oikealle taholle. Päivitän jaoston viestintäkanavia: IFLA-sivuja, facebook-sivua, postituslistaa, sähköpostilistoja sekä Sister Libraries –blogia. Kerään ja toimitan kaksi vuosittaista temaattista verkkoartikkelikokoelmaa, uusimpana teemana ”Libraries supporting  mental, social and physical wellbeing”.

Työ kansainvälisen kirjastoyhteisön hyväksi on laajentanut näkökulmaani kirjastoammattilaisuuteen, käytännön työkenttään sekä sen kehittämiseen. Kollegoiden tapaaminen, ajatusten- sekä konkreettisten ideoiden tai toimintamallien vaihto antaa lisäpotkua toimintaan myös omassa organisaatiossa. IFLA-työssä onkin yhdistynyt abstrakti ja ruohonjuuritaso. Toivon, että toimintani jaoston viestinnässä konkretisoi ison kansainvälisen järjestön tarjoamia välineitä, ajattelun aiheita ja asiakirjoja. IFLA ei ole pelkkä etäinen kirjainlyhenne jossain tuolla ylhäällä, vaan elävä ja toimiva taho joka tarjoaa työvälineitä kirjastoarjen pyöritykseen, sijoittuipa kirjasto sitten Suomeen, Brooklyniin, Okinawalle tai Ugandaan.

Lisätietoja:

 

Ulla Pötsönen
Ulla Pötsönen

Ulla Pötsönen
Suomen kirjastoseuran edustaja IFLAn lasten- ja nuortenjaoston johtokunnassa

Työryhmä pohtii koulutuslinjausta

08.12.2015Suomen kirjastoseura

Uudistunut Kirjastoseuran koulutus- ja tutkimustyöryhmä käynnisti toimintansa reippaasti Rikhardinkadun kirjastossa marraskuun puolivälissä. Kävimme vilkasta keskustelua kirjastoalan koulutuksesta, koulutusorganisaatioista, alalla tarvittavasta osaamisesta sekä valmisteilla olevasta kirjastolaista. Uudistuva laki herätti paljon ajatuksia ja pohdimme hetken erilaisia tulevaisuuden skenaarioita alan koulutukselle. Keskustelumme toimi hyvänä orientaationa tehtävään, jonka olemme saaneet. Minusta meitä on onnistanut, kun seuran hallitus on antanut meille kiinnostavana ja haastavana toimeksiantona ehdottaa Suomen kirjastoseuralle koulutuslinjausta.

Näkisin, että työryhmämme kokoonpano on erinomainen toimeksiantoa ajatellen. Edustuksemme käsittää alan kouluttajia sekä toimijoita eri sektoreilta: Sami Serola edustaa yliopistokoulutusta, Outi Stenholm toista astetta ja minä ammattikorkeakoulutasoa. Susanna Lampola-Autio puolestaan tulee yleisten kirjastojen puolelta, Jarmo Saarti yliopistokirjastosta ja Pirkko Lindberg toimii työryhmässä Kirjastoseuran hallituksen edustajana kuluvan vuoden loppuun, hänen tilalleen tammikuussa astuu Viktoria Kulmala. Meitä on siis kuusi. Muistatteko, kun muutama vuosi sitten puhuttiin kuuden ihmisen -teoriasta, jonka mukaan maailman jokainen ihminen linkittyy toisiinsa kuuden henkilön kautta? Vaikkakaan teoria kuuden ketjusta ei ole tainnut saada tieteellistä vahvistusta, niin uskon, että meillä koulutus- ja tutkimustyöryhmän toimijoilla on vankka alan tuntemus ja laaja suhdeverkosto, joka kattaa toimijoita paitsi Suomessa niin myös ympäri maailmaa.

Olen hahmottanut työryhmien merkitystä niin, että me muodostamme Suomen kirjastoseuran työrukkasen ja toimimme lähettiverkostona alan sisällä sekä osin myös rajapinnoilla. Kirjastoseuran hallitus on miettinyt tiedontarvettaan ja antanut sen mukaan työryhmille tehtäviä. Ryhmät puolestaan toimittavat hallitukselle tietoa, informoivat sitä kiinnostavista ilmiöistä ja skannaavat toimintaympäristöä kukin omien silmälasiensa kautta. Näin pieni seura toimii ketterästi ja tehokkaasti, pysyy ajanhermolla sekä toisaalta me kaikki kannamme kortemme yhteiseen kekoon. Suomen kirjastoseura ajaa yleisten kirjastojen asiaa, ei yksittäisten ryhmien tai organisaatioiden, kuitenkin työryhmien kautta eri sektorit ovat mukana keskustelussa. Osuukohan ajatteluni lähellekään oikeaa?

Työryhmässämme on useita kouluttajia, joten meillä on yhteisesti melko hyvä käsitys tulevista alan ammattilaisista. Kuitenkaan en koe, että opettajien tehtävä olisi toimia fiksujen ja taitavien opiskelijoiden äänitorvena, he osaavat sanoa asiansa itse. Järkevästi Kirjastoseura onkin päättänyt vahvistaa työryhmiä opiskelijajäsenillä ja näin kiinnittää opiskelijoita seuran toimintaan jo uran alkumetreillä. Toivon, että me pidemmälle uraa jo ehtineet, osaamme kuunnella alamme tulevaisuutta ja annamme tilaa tuoreille ajatuksille. Koulutus- ja tutkimustyöryhmä toivottaa tervetulleeksi seitsemännen linkin, joka auttaa meitä katsomaan tulevaan.

Ritva Hyttinen
Ritva HyttinenRitva Hyttinen
Suomen kirjastoseuran koulutus- ja tutkimustyöryhmän puheenjohtaja

Lisätietoa Kirjastoseuran työryhmistä