Mitä Kirjastoseura tekee?

Suomen kirjastoseuran säännöt

Suomen kirjastoseura – Finlands biblioteksförening ry

Yhdistys on perustettu v. 1910 ja sen rekisterinumero on 1660. Nämä säännöt on hyväksytty seuran vuosikokouksessa 5.6.2019.

Sama vuosikokous hyväksyi myös Suomen kirjastoseuran äänestys- ja vaalijärjestyksen. Sen voit ladata pdf-tedostona tästä: äänestys- ja vaalijärjestys.pdf

Nimi, toiminnan tarkoitus ja laatu

1§ Yhdistyksen nimi on Suomen kirjastoseura – Finlands biblioteksförening, jota näissä säännöissä kutsutaan seuraksi. Seuran kotipaikka on Helsingin kaupunki.

2§ Seuran tarkoituksena on edistää kirjastolaitoksen kehitystä, tehdä tunnetuksi kirjastojen yhteiskunnallista ja tieteellistä tehtävää ja kulttuurimerkitystä sekä kohottaa kirjastoalalla työskentelevien ammattitaitoa.

3§ Tarkoituksensa toteuttamiseksi seura tekee aloitteita maamme kirjastolaitoksen kehittämiseksi ja harjoittaa siihen liittyvää edunvalvontaa; seuraa yhteiskunnan ja kulttuurielämän kehitystä ja lähentää kirjastoja kulttuurin, opetustoimen ja tiedonvälityksen aloilla toimiviin laitoksiin ja järjestöihin; edistää kirjastoalaa koskevaa koulutus- ja tutkimustoimintaa; harjoittaa tiedotus-, julkaisu- ja kustannustoimintaa; järjestää kokouksia, kursseja ja opintotilaisuuksia; harjoittaa kirjastoalaa edistävää projektitoimintaa; osallistuu alan kotimaiseen ja kansainväliseen yhteistyöhön sekä ryhtyy muihinkin vastaavanlaisiin tarkoitustaan edistäviin toimenpiteisiin.

Jäsenet

4§ Seuran varsinaisina jäseninä voivat olla yksityiset henkilöt sekä oikeustoimikelpoiset yhteisöt ja säätiöt. Lisäksi seuralla voi olla kunniapuheenjohtaja ja kunniajäseniä, joista aikaisemmin vakinaisiksi jäseniksi liittyneet säilyttävät edelleen oikeutensa. Jäsenluetteloon merkitään jäsenen täydellinen nimi ja kotipaikkakunta. Jäseneksi hyväksymisestä päättää ja jäsenyydestä erottaa hallitus. Jäsen on vastuussa antamiensa yhteystietojen oikeellisuudesta/paikkansapitävyydestä.

Erottamisen perusteena voivat olla niiden velvoitusten täyttämättä jättäminen, joihin jäsen on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai toiminta tai menettely, joka yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittaa yhdistystä.

Hallitus voi myös katsoa eronneeksi jäsenen, jonka jäsenmaksut ovat suorittamatta kahdelta kuluneelta toimintavuodelta.

Jäsenellä on oikeus milloin tahansa erota seurasta ilmoittamalla siitä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle tai sen puheenjohtajalle. Jäsen voi myös erota ilmoittamalla siitä yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi.

5§ Seuran jäseniltä perittävistä maksuista päättää seuran vuosikokous. Seuran kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsenet on vapautettu jäseniltä perittävistä maksuista. Vuosikokous voi päättää, että päätoimisilta opiskelijoilta, eläkeläisiltä, poissa työelämässä olevilta ja/tai yhteisöjäseniltä peritään erisuuruinen jäsenmaksu kuin muilta jäseniltä.

Jäsenillä, joiden jäsenmaksu on erääntynyt, ei ole äänioikeutta seuran kokouksissa eikä vaalikelpoisuutta seuran toimielimiin.

Toimielimet

6§ Seuran toimielimiä ovat seuran kokous ja hallitus. Seuran toimielimissä äänestettäessä voittaa, mikäli näissä säännöissä ei ole toisin määrätty se mielipide, jota useimmat ovat kannattaneet. Äänten jakautuessa tasan voittaa se kanta, johon puheenjohtaja on yhtynyt, vaaleissa ratkaisee kuitenkin arpa.

Seuran kokous

7§ Seuran kokouksen kutsuu koolle hallitus. Seuran kokous on kutsuttava koolle, kun hallitus niin päättää tai vähintään yksi kymmenesosa (1/10) seuran äänioikeutetuista jäsenistä määrätyn asian käsittelemistä varten sitä kirjallisesti vaatii. Kokouskutsu on julkaistava seuran verkkosivuilla, äänenkannattajassa tai yhdessä valtakunnallisessa päivälehdessä viimeistään kolme viikkoa ennen kokousta.

Seuran kokoukseen voidaan osallistua hallituksen niin päättäessä myös postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta.

Kokouksessa käsiteltävät asiat on mainittava kutsussa. Jos kokoukseen voidaan osallistua myös postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla, tästä on mainittava kokouskutsussa. Kokouskutsussa on lisäksi mainittava, jos kokoukseen postitse tai teknisen apuvälineen avulla osallistuvan jäsenen puhevallan käyttäminen on rajoitettua. Seuran kokouksessa on jokaisella seuran äänivaltaisella jäsenellä yksi ääni.

Kokouskutsussa voidaan määrätä, että voidakseen käyttää seuran kokouksessa äänioikeutta jäsenen on ilmoitettava osallistumisestaan kokoukseen etukäteen yhdistykselle viimeistään kokouskutsussa mainittuun päivään mennessä.

Yhteisöjäsenen äänivaltaa voi käyttää vain sen laillisesti valtuuttama edustaja. Seuran kokouksessa on äänestys vaadittaessa toimitettava suljetuin lipuin tai vastaavan teknisen apuvälineen avulla. Vaalit toimitettaan suljetuin lipuin tai vastaavan teknisen apuvälineeni avulla. Seuran jäsenen on osoitettava kokoukselle tarkoitettu esityksensä kirjallisesti hallitukselle viimeistään neljä viikkoa ennen kokousta.

Seuran kokouksen on hyväksyttävä äänestys- ja vaalijärjestys, johon on otettava tarvittavat äänestystä ja vaalia koskevat yhdistyslain säännöksiä ja yhdistyksen sääntöjä täydentävät määräykset.

8§ Seuran vuosikokous pidetään kesä-marraskuussa. Vuosikokouksessa esitetään kertomus edellisen vuoden toiminnasta, tilit ja tilinpäätös sekä tilintarkastuskertomus; vahvistetaan tilinpäätös ja päätetään vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille; päätetään seuraavana vuonna kannettavista jäsenmaksuista; vahvistetaan toiminta- ja taloussuunnitelma seuraavaksi toimintavuodeksi; valitaan hallituksen puheenjohtaja kahdeksi seuraavaksi toimintavuodeksi; valitaan hallituksen varsinaiset jäsenet erovuoroisten tilalle sekä varajäsenet; valitaan tilintarkastajaksi KHT-yhteisö, joka nimeää päävastuullisen tilintarkastajan tai valitaan yksi tilintarkastaja ja yksi varatilintarkastaja. Tilintarkastajan ja hänen varamiehensä on oltava Kauppakamarin hyväksymätilimies (HTM) tai Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja (KHT); määrätään hallituksen jäsenten kokouspalkkioista sekä matka- ja päivärahoista; käsitellään muut kokoukselle esitetyt asiat.

Hallitus

9§ Seuran hallitukseen kuuluu kahdeksi toimintavuodeksi kerrallaan valittu puheenjohtaja sekä kahdeksan kahdeksi toimintavuodeksi kerrallaan valittua varsinaista jäsentä sekä kolme yhdeksi toimintavuodeksi kerrallaan valittua varajäsentä. Kunakin vuonna on neljä varsinaista jäsentä erovuorossa, ensin arvan, sitten vuoron mukaan. Hallituksen puheenjohtajaa kutsutaan seuran puheenjohtajaksi. Hallitus valitsee keskuudestaan toimintavuodeksi kerrallaan yhden tai kaksi varapuheenjohtajaa.

10§ Hallitus kokoontuu puheenjohtajansa tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajansa kutsusta tai jos vähintään neljä hallituksen jäsentä sitä vaatii. Kutsu, joka sisältää esityslistan, on toimitettava hallituksen jäsenille vähintään kolme vuorokautta ennen kokousta. Hallitus on päätösvaltainen, kun kokouksessa puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi on läsnä vähintään neljä jäsentä. Yhdistyksen hallituksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen niin päättäessä myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana.

11§ Hallituksen tehtävänä on hoitaa seuran asioita ja huolehtia sen toiminnasta; hoitaa seuran varoja ja huolehtia kirjanpidosta ja tilinpäätöksen laatimisesta; antaa vuosikokoukselle kertomus edellisen vuoden toiminnasta; antaa vuosikokoukselle esitys seuraavan vuoden toiminta- ja taloussuunnitelmaksi; antaa seuran kokoukselle lausunnot jäsenten tekemistä esityksistä; päättää seuran toiminnanjohtajan ja muiden toimihenkilöiden palvelukseen ottamisesta ja vapauttamisesta sekä määrätä heidän tehtävistään, palkkauksestaan ja muista työehdoistaan; valvoa seuran toimiston työskentelyä; päättää seuran ansiomerkkien ja apurahojen jaosta; sekä suorittaa muut seuran kokouksen sille osoittamat tehtävät.

Hallitus voi kutsua seuran kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi henkilön, joka on erityisen ansiokkaasti työskennellyt seuran tai maamme kirjastolaitoksen hyväksi. Hallitus voi alistaa päätöksensä seuran kokouksen vahvistettavaksi. Hallitus voi asettaa eri kysymysten hoitamista, suunnittelua ja selvittämistä varten jaostoja, työryhmiä ja toimikuntia sekä kuulla asiantuntijoita. 

Talous ja nimenkirjoitus

12§ Toimintansa rahoittamiseksi seura voi vastaanottaa avustuksia ja lahjoituksia sekä harjoittaa julkaisu- ja kustannustoiminta. Seura voi myös omistaa toimintaansa varten kiinteää ja irtainta omaisuutta, osakkeita ja muita arvopapereita sekä hallita ja omistaa kiinteistöjä.

13§ Seuran nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja tai toiminnanjohtaja, aina kaksi yhdessä. Lisäksi hallitus voi määrätä myös muun toimihenkilön kirjoittamaan seuran nimen yhdessä hallituksen puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan kanssa. Juoksevien asioiden hoitoa varten hallitus voi kuitenkin määrätä toiminnanjohtajan tai muun toimihenkilön yksin kirjoittamaan seuran nimen.

14§ Seuran toiminta- ja tilikautena on kalenterivuosi. Viimeistään neljä viikkoa ennen vuosikokousta on hallituksen jätettävä edellisen vuoden toimintakertomus ja tilit tilintarkastajille, joiden on annettava lausunto toimittamastaan tarkastuksesta hallitukselle vähintään kymmenen (10) päivää ennen vuosikokousta.

Sääntöjen muuttaminen ja seuran purkaminen

15§ Näiden sääntöjen muuttamiseksi vaaditaan seuran kokouksessa vähintään kahden kolmasosan (2/3) kannatus annetuista äänistä.

16§ Päätös seuran purkamisesta on tehtävä kahden peräkkäisen, vähintään neljän viikon väliajoin pidetyn seuran kokouksen yhtäpitävällä päätöksellä. Kummassakin kokouksessa on vähintään kolmen neljäsosan (3/4) annetuista äänistä kannatettava purkamisehdotusta. Seuran purkautuessa tai tullessa lakkautetuksi sen varat on käytettävä seuran päämääriä edistävään tarkoitukseen purkamisesta päättäneen kokouksen päätöksen mukaisesti.