HALLITUSEHDOKKAAT KAUDELLE 2017-2018  

Suomen kirjastoseuran vuosikokouksessa keskiviikkona 7.6.2017 Paviljongissa Jyväskylässä valitaan neljä (4) hallituksen varsinaista jäsentä kaudelle 2018-2019 ja kolme (3) hallituksen varajäsentä vuodelle 2018. Vaalitoimikunnalle on esitetty hallituksen jäseniksi tähän mennessä yhdeksää (9) henkilöä. Ehdolle voi asettua vielä vuosikokouksessakin. Ehdokkailta kysyttiin seuraavat kysymykset:

 1.    Kuvaile lyhyesti suhdettasi kirjastoon.

2.    Nosta Kirjastoseuran strategiasta esiin kaksi itsellesi tärkeintä asiaa

3.    Mikä olisi roolisi hallituksessa: hyökkääjä, toppari, syöttäjä, maalivahti, pelinrakentaja vai vaihtopelaaja? Perustele tosielämän esimerkillä.

Alla ehdokasesittelyt ja vastaukset kysymyksiin.Hallitusehdokkaat on esitelty aakkosjärjestyksessä.

Kirjastoseuran hallitusehdokkaat kaudelle 2018-2019:  

Maria Bang, 32, Palvelupäällikkö, Töölön kirjasto

1. Kuvaile lyhyesti suhdettasi kirjastoon.

Kirjastoilla on keskeinen rooli  pohjoismaisessa hyvinvointiyhteiskuntamallissa. Tasa-arvo, ymmärrys ja yhteisöllisyys ovat myös minulle tärkeitä arvoja, ja kirjastopalvelut tukevat näiden toteutumista. Olen ylpeä kirjastoistamme ja haluan kehittää niitä yhä paremmiksi.  

2. Nosta Kirjastoseuran strategiasta esiin kaksi itsellesi tärkeintä asiaa.  

"Syvennämme kunnallisten päättäjien ja kansanedustajien tietoisuutta kirjastopalvelujen merkityksestä suhteessa lukutaitoon, kansalaistaitoihin ja yhdenvertaisuuteen."   Tässä asiassa Kirjastoseura on toiminut aktiivisesti, mutta työtä on vielä jäljellä. On kirkastettava sitä, mihin yhteiskunnallisiin kysymyksiin juuri kirjasto on vastaus. Mikään muu taho yhteiskunnassa ei esimerkiksi samassa mittakaavassa tue lukutaitoa ja lukemista. Lukemisen hyödyt ja merkitys ovat kirjastolaisille itsestäänselvyyksiä, mutta Kirjastoseuran tulee huolehtia siitä, että myös päättäjillä ovat ajantasaiset tiedot kirjastoissa tehtävästä työstä.  

"Kasvatamme jäsenmäärää 2300 henkilöön vuoteen 2020 mennessä."   On hyvä päättää konkreettisiakin tavoitteita. Haasteita ei pidä pelätä, vaan asettaa rohkeasti rima korkealle ja miettiä parhaat keinot tavoitteiden saavuttamiseksi.  

3. Mikä olisi roolisi hallituksessa: hyökkääjä, toppari, syöttäjä, maalivahti, pelinrakentaja vai vaihtopelaaja? Perustele tosielämän esimerkillä.  

Pelinrakentaja. Hahmotan asiat laajoina kokonaisuuksina, ja olen parhaimmillani organisoidessani monen pelaajan yhteistyötä. 

 

Heidi Karhu, 35v., Palvelupäällikkö, Oulun kaupunginkirjasto

1. Kuvaile lyhyesti suhdettasi kirjastoon.

Suhdettani kirjastoon kuvaa tällä hetkellä parhaiten erään asiakkaan jättämä palaute: ”Mahtava päästä kirjastossa tällaiseen menoon. Ihmiset kulkee, asioita tapahtuu, intohimoisia juttuja ja kaiken ohessa kirjastokävijät lukee lehtiään”.  Kirjasto ei ole vain yksi ja sama kaikille, vaan sieltä löytää monta erilaista kokemusta.

2. Nosta Kirjastoseuran strategiasta esiin kaksi itsellesi tärkeintä asiaa

Kehitämme Suomen yleisten kirjastojen toimintaedellytyksiä ja vahvistamme kirjastoalan osaajien ammatillista identiteettiä, koska näiden kautta Kirjastoseura antaa tukensa ja ajaa yleisen kirjaston, asiakkaan ja kirjastolaisen asiaa muuttuvassa yhteiskunnassa. Kirjastot tarvitsevat yhteisöllisyyttä, vertaistukea ja yhteistä asioiden ajamista. Kaikki kirjastoseuran strategian kohdista ovat tärkeitä juuri edellä mainittujen asioiden edistämiseen, mutta näissä se korostuu mielestäni eniten.

3. Mikä olisi roolisi hallituksessa: hyökkääjä, toppari, syöttäjä, maalivahti, pelinrakentaja vai vaihtopelaaja? Perustele tsielämän esimerkillä.

Syöttäjä ja pelinrakentaja. Koska olen ideoija ja organisoija. Tosielämässä olen aina ollut järjestelijä, jo lapsena kaupassa siistin hyllyt ”omasta mielestäni” paremmaksi,  kauppias saattoi tosin olla eri mieltä. Kun saan eteeni uuden asian, en peräänny ja säikähdä vaan otan sen haasteena ja mietin: miten asian voisi toteuttaa, kenen kanssa voin lähteä sitä tekemään, mitä siihen tarvitaan, mitä asioita on otettava huomioon. Uusi asia voi lähteä myös minusta: luen ja tutkin paljon, heitän palloja ilmaan ja katson saako joku kopin.

 

Pirkko Lindberg, 60 v., Kirjasto- ja kansalaisopistoyksikön johtaja, Tampereen kaupunki

1. Kuvaile lyhyesti suhdettasi kirjastoon.

Suhteeni kirjastoon on ilman muuta rakkaussuhde, joka on kestänyt lähes koko elämäni ajan. Se antaa minulle paitsi leivän, myös hyvin suuren sisällön elämään, johon kuuluu kyllä muutakin. Kirjasto on läsnä päivittäin, joskus myös öisin. Jos matkustan ulkomaille ja en käy tutustumassa paikalliseen kirjastoon niin ainakin haaveilen siitä. Se on palanen aivoja ja sydäntä. Teen kaikkeni kirjastojen eteen kuten leijonaemo: hoivaan, puolustan ja tarvittaessa tappelen niiden puolesta, mutta haluan myös kehittää ja opettaa niitä.

2. Nosta Kirjastoseuran strategiasta esiin kaksi itsellesi tärkeintä asiaa

Kaikki ovat tärkeitä, vaikea valita.
KEHITÄMME SUOMEN YLEISTEN KIRJASTOJEN TOIMINTAEDELLYTYKSIÄ

Kirjastoalan ammattilaisten on tärkeää tuoda kirjaston asioita esille omassa toimintaympäristössään. Tätä tehdään yhdessä seuran kanssa. Kukaan muu harvoin puhuu paikkakunnalla kirjastojen puolesta kuin kirjastoalan toimijat itse. Imagomme on edelleen osittain vanhahtava eikä uusia palveluja tunneta. Tekemistä riittää. Uudet hallinnolliset ratkaisut kunnissa, kuten sote, tuovat meille aivan uusia haasteita kirjastojen merkityksen korostamaisessa.

NÄYMME JA KUULUMME KANSAINVÄLISESTI

Paitsi paikallinen vaikuttaminen, myös kansainvälinen toiminta on tärkeää. Suomessa on ehkä maailman parhaat kirjastopalvelut, tästä on hienoa kertoa muillekin ja jakaa oppia ja kokemuksia muille. Toimintamme kansainvälisissä verkostoissa vahvistaa osaamistamme ja kirjastopalvelumme ovat mitä parhain vientituote. Erityisen tärkeää on tukea nuoren kirjastopolven verkostoitumista myös kansainvälisesti, sillä benchmarkkaamalla ja vuorovaikutuksen kautta voimme kehittää myös omia palvelujamme edelleen.

3. Mikä olisi roolisi hallituksessa: hyökkääjä, toppari, syöttäjä, maalivahti, pelinrakentaja vai vaihtopelaaja? Perustele tosielämän esimerkillä.

Syöttäjä. ”Syöttäjä voi heittää pallon eri tyyleillä, joilla palloon saadaan käden asentoa sekä otetta vaihtamalla erilainen nopeus ja lentorata. Kierresyötössä on yläkierrettä, laakasyöttö on nopea ja melko suora, ja liukusyöttö on kierresyötön ja laakasyötön väliltä.”  Omassa virkatehtävässäni katson olevani pelinrakentaja, mutta Kirjastoseuran hallituksessa enemmän syöttäjä, joka heittää ajatuksia eri asioista. Olen mm. syöttänyt pallon apurahojen jakamisesta seuran varoista IFLA-konferenssiin osallistumiseen ja tuonut monet terveiset ja syötteet kirjastokentältä hallituksen pohdittavaksi. Haluan työskennellä kirjastokentän puolesta, joskus käden asentoa vaihtamalla, joskus erilaisella nopeudella ja laakasyöttöjäkin tarvitaan. Uskon pitkän  kokemukseni ja kirjastokentän tuntemukseni tuovan laajaa näkemystä asioiden käsittelyyn.

 

Juha Manninen, 49, Tiiminvetäjä, Kirjastonhoitaja, Turun  kaupunginkirjasto  

1. Kuvaile lyhyesti suhdettasi kirjastoon.  

Kirjasto on minulle paikka, missä ihmisen oikeudet toteutuvat, mitä tulee tiedonsaantiin, itsensä kehittämiseen ja osallisuuteen tai osallistumiseen.  

2. Nosta Kirjastoseuran strategiasta esiin kaksi itsellesi tärkeintä asiaa.  

a) Kirjastojen toimintaedellytysten turvaaminen vaikuttamalla poliitikkoihin kaikilla tasoilla, erityisesti kunnissa. Esimerkiksi omatoimikirjastojen osalta pitää edelleen kirkastaa ettei kyseessä tule olla säästötoimi vaan mer öppet –asia. Uuden kirjastolain tavoitepykälä ei toteudu vähentämällä ammattilaisia omatoimisuuteen vedoten.  

b) kirjastoammattilaisuus on ehkä tärkeämpää kuin koskaan: tiedon ja faktojen oikeellisuutta kyseenalaistetaan nyt joka puolella – valemediat, valeuutiset, vihapuhe. Ammattilaisuutta tarvitaan sekä perinteisellä tavalla että kirjaston tehtävässä demokratian edistämisessä.  

3. Mikä olisi roolisi hallituksessa: hyökkääjä, toppari, syöttäjä, maalivahti, pelinrakentaja vai vaihtopelaaja? Perustele tosielämän esimerkillä.  

Pelinrakentaja. Ideoin ja kehitän osana joukkuetta, syötän edelleen enkä haudo pelivälinettä tarpeettomasti itselläni. Koen, että oma työni tiiminvetäjänä on parhaani mukaan edistää muitten ideoiden toteutumista ja menestymistä.

 

Hanna Martikainen, 41, palvelupäällikkö, Jyväskylän kaupunginkirjasto. Vastaan kirjastomme henkilöstöasioista, kokoelmista ja hankinnoista.

1. Kuvaile lyhyesti suhdettasi kirjastoon.

Muutetaanko yhteen?

2. Nosta Kirjastoseuran strategiasta esiin kaksi itsellesi tärkeintä asiaa

Tavoitteista tärkeimmiksi näen Suomen yleisten kirjastojen toimintaedellytysten tukemisen. Tärkeää on erityisesti kirjastojen näkyväksi tekeminen päättäjille ja päättäjien kanssa käytävän vuoropuhelun tukeminen. Yleensä kirjastosta ensimmäisenä mieleen tulevat lainat ja kokoelmat ovat oleellinen osa kirjastoja, mutta silti jonkin suuremman työvälineitä: työvälineitä aktiivisen ja hyvinvoivan kansalaisuuden tukemisessa. Eriarvoisuuden vähentäminen kirjastojen välillä vähentää myös kansalaisten eriarvoisuutta.

Toinen tärkeä tavoite on kirjastoalan ammatillisen identiteetin vahvistaminen. Uusi kirjastolaki on tuonut lisäkierteitä kirjastoammatillisuuden pohdintaan. Tuntuu, että tällä hetkellä on vain paljon kysymyksiä: Mitä osaamista kirjastoissa tarvitaan? Mitä kirjastoammatillisuus on: kokoelmanhoitoa, asiakaspalvelua, opettamista ja ohjaamista, esiintymistä, viestintää, tietojärjestelmien ylläpitoa, tapahtumatuotantoa, vapaaehtoistoiminnan koordinointia? Millä nimikkeillä, tehtäväkuvilla, koulutuksella ja palkkauksella näitä tehdään? Määritelläänkö kirjastoammatillisuus koulutuksen vai tehtäväkuvan kautta? Ammatillisen identiteetin vahvistaminen palvelee erityisesti niitä kirjastoja, joissa työntekijöitä on vähän mutta ulkoa tulevia paineita ja vaatimuksia paljon.

3. Mikä olisi roolisi hallituksessa: hyökkääjä, toppari, syöttäjä, maalivahti, pelinrakentaja vai vaihtopelaaja? Perustele tosielämän esimerkillä.

Tämä on helppo: syöttäjä. Olen kova heittelemään ideoita, mutta tunnistan myös heikkouteni: yleensä lopputuloksesta tulee parempi, jos idean käytännössä toteuttaa joku asiaan syvemmin perehtynyt ja minua huolellisempi. Hutejakin tulee väistämättä. Onnekseni saan työskennellä kirjastossa, jossa ideoitani kuunnellaan ja annetaan myös mahdollisuus viedä niitä eteenpäin. Jyväskylässä käyttöön otettu collectionHQ-kokoelmatyökalu on hyvä esimerkki tästä. Olin käynnistämässä hanketta, jossa etsittiin kokoelmatyön avuksi kustannustehokasta kirjastojärjestelmän tuottamaa dataa hyödyntävää välinettä. Toteutusvaiheessa pallo syötettiin eteenpäin ja hanke onkin edennyt hienosti asiantuntevan  Antti Määttäsen koppaamana. Henkilöstön innostaminen uusiin kokoelmatyön tapoihin ja osaamisen vahvistaminen on edennyt hyvin ja tulos näkyy kirjastomme hyllyissä.

 

Sirpa Mikkonen, 51, liiketoimintajohtaja, Espoo, tällä hetkellä menossa kohti uusia haasteita  

1. Kuvaile lyhyesti suhdettasi kirjastoon.  

Olen aina rakastanut kirjoja ja lukemista. Kirjastot tulivatkin hyvin tutuiksi jo pienestä pitäen. Ammatillisesti tulin mukaan kirjastomaailmaan aloittaessani BTJ Finland Oy:n toimitusjohtajana 2011. On ollut mielenkiintoista oppia tuntemaan erilaisia kirjastoja ja kirjastoalan toimijoita ja olla mukana kehittämässä tulevaisuuden toimintaa. Tätä työtä haluan jatkaa edelleen.  

2. Nosta Kirjastoseuran strategiasta esiin kaksi itsellesi tärkeintä asiaa.  

Minulle tärkeitä toiminnan kehittämisen kohteita ovat toimintaedellytysten kehittäminen ja kansainvälisyys.  

- Toimintaedellytysten kehittäminen: Uskon, että pystyn tuomaan uutta näkemystä ja kokemusta kehittää nykyisiä työkaluja. Lisäksi näen tärkeänä, että mietitään monipuolisia keinoja ja vaihtoehtoja kirjastotoiminnan tukemiseen, jotta eri kokoisissa kunnissa ja erilaisissa taloudellisissa tilanteissa olevilla kunnilla olisi enemmän mahdollisuuksia toiminnan kehittämiseen.  

- Kansainvälisyys: Suomalainen kirjastopalvelu on maailman huippuluokkaa. On tärkeää, että näymme ja kuulumme aktiivisesti eri foorumeilla ja olemme valmiita ottamaan johtajuutta näiden asioiden eteenpäin viemiseen. Uskon, että verkostoituminen myös kirjastoalaa lähellä toimivien organisaatioiden kanssa voisi kasvattaa mahdollisuuksia parantaa näkyvyyttä ja suomalaisen kirjastopalvelun näkyvyyttä.  

3. Mikä olisi roolisi hallituksessa: hyökkääjä, toppari, syöttäjä, maalivahti, pelinrakentaja vai vaihtopelaaja? Perustele tosielämän esimerkein.  

Minulle luonteva rooli on pelinrakentaja. Toiminnan kehittäminen vaatii aktiivista otetta, eri yhteistyötahojen/päättäjien kuuntelua ja aktiivista kommunikaatiota, uusia tapoja toimia ja rohkeutta kokeilla myös uusia asioita. Erityisen tärkeää on kehittää verkostoja, koska yksin ei pärjää. Edellisessä työssäni saimme erityisesti kiitosta kirjastojen kuuntelusta ja läsnäolosta kirjastoissa. Tämän pohjalta kehitimme palveluitamme, jotta pystyisimme paremmin auttamaan kirjastoja heidän haasteissaan. Esimerkiksi osallistavan valinnan -työkalu oli ensimmäinen palvelu, jonka avulla kuntalaisten mahdollisuutta vaikuttaa haluttiin parantaa. Omassa työssäni minulle on ollut aina tärkeää ihmiset. Uskon, että tuloksia voidaan saada aikaiseksi vain hyvällä yhteistyöllä, positiivisuudella, innostuneisuudella, sinnikkyydellä sekä uskoen vahvasti tulevaisuuteen.  

 

Heini Oikkonen-Kerman, 34-vuotias, suunnittelija, Helsingin kaupunginkirjasto 

1. Kuvaile lyhyesti suhdettasi kirjastoon.  

Kirjasto on minulle kirjallisuuden ja ajattelun paikka. Hyviä lukusoppia löytyy esimerkiksi Seinäjoen Apila-kirjaston lastenosastolta, jonka lukukuutiot haluaisin kaikkiin Suomen kirjastoihin. Hyllysuosikkini löytyy Malmin kirjastosta, jonka 90-luvun tymäkät puuhyllyt kestävät ainakin 2050-luvulle. Työpaikkana kirjasto on ollut antoisa, koska pääsen kirjaston kehittämisprojekteissa ideoimaan päivittäin uutta ja edistämään sivistystä laaja-alaisemmin kuin missään muussa kulttuuriorganisaatiossa. Lähitulevaisuudessa haluan ratkaista, miten kirjallisuus voisi näkyä kirjastoissa vielä laajemmin kuin painettujen kirjojen kokoelmana.  

2. Nosta Kirjastoseuran strategiasta esiin kaksi itsellesi tärkeintä asiaa.  

Sain aloittaa keväällä 2017 Kirjastoseuran uuden yhteisötyön työryhmän puheenjohtajana. Yhteisötyön kannalta tärkeimpiä strategisia linjauksia ovat seuran jäsenyyden tarjoaminen kirjastojen ystäville ja asiakkaille sekä kumppanuuksien ja yhteistyön lisääminen kirjastoissa ja Kirjastoseurassa. Tervetuloa muuten avoimeen yhteisötyön facebookryhmään "Yhteisötyö kirjastoon!

3. Mikä olisi roolisi hallituksessa: hyökkääjä, toppari, syöttäjä, maalivahti, pelinrakentaja vai vaihtopelaaja? Perustele tosielämän esimerkein.  

Hyvässä tiimissä rooli rakentuu sen mukaan, miten muut ryhmän jäsenet toimivat ja millainen rooli täydentää ryhmää kokonaisuutena. Minulle sopii pelinrakentajan rooli, koska vahvuuteni on kokonaisuuden hallinta ja peliajan tarkkailu. Olen pitkään ollut mukana nuorisojärjestötoiminnassa, josta on tarttunut tällainen hyvä käytäntö: jos kokous ei etene, puheenjohtajaa tai pulisijaa saa heittää lempeästi kokousmaskotilla. Tähän sopiva maskotti löytyykin jo valmiiksi kaapista.

 

Jukka Räisänen, 35, Kirjastonhoitaja / kokoelmatiimin vetäjä, Helsingin kaupunginkirjasto / Herola-kolmoiskirjasto (Herttoniemi, Roihuvuori ja Laajasalo)  

1. Kuvaile lyhyesti suhdettasi kirjastoon.  

Olen ollut koko ikäni aktiivinen kirjastossa kävijä. Minulle merkityksellistä kirjaston käyttäjänä ovat olleet viihtyisät tilat, jotka mahdollistavat niin opiskelun kuin oleskelunkin, sekä monipuoliset kokoelmat, jotka sisältävät mainstream-uutuuksien lisäksi myös vanhempaa ja marginaalisempaa aineistoa.   Kirjastotyöstä minulla on kokemusta kymmenisen vuotta, jonka aikana olen saanut melko hyvän kuvan kirjastojen roolista muuttuvassa ympäristössä. Työntekijänä olen kiinnostunut siitä, miten paljon ja millä tavalla esimerkiksi digitaalisten palvelujen kehittyminen tai lukutottumuksien muuttuminen tulevat vaikuttamaan kirjastojen toimintoihin sekä asiakkaiden odotuksiin ja tarpeisiin lähitulevaisuudessa.   Olemme saaneet elää yhteiskunnassa, jossa kattavat julkiset ja maksuttomat kirjastopalvelut ovat olleet osa arkeamme – pidetään siitä kiinni jatkossakin.  

2. Nosta Kirjastoseuran strategiasta esiin kaksi itsellesi tärkeintä asiaa.  

Näen, että kirjastoseuran yksi tärkeistä tehtävistä on olla tukemassa kirjastolaisten ammattiosaamista omalla koulutustoiminnallaan ja viestinnällään sekä myös herätellä alan ammattilaisten joukossa keskustelua siitä, millaista osaamista yleisissä kirjastoissa todella tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa.    

Toinen itselleni tärkeä teema on kansainvälinen verkostoituminen ja sen tukeminen. Kansainvälinen vuorovaikutus alalla mahdollistaa ajatusten ja ideoiden vaihtamisen sekä tukee tätä kautta kirjastoalan kehitystä maailmanlaajuisesti. Pyörää ei kannata keksiä uudestaan.  

3. Mikä olisi roolisi hallituksessa: hyökkääjä, toppari, syöttäjä, maalivahti, pelinrakentaja vai vaihtopelaaja? Perustele tosielämän esimerkillä.  

Pelinrakentaja. Olen innostunut ja avoin uusille ajatuksille ja koen, että yhteistyössä pystytään rakentamaan parhaiten toimivat ratkaisut. Aloite voi tulla itseltäni tai joltain muulta - tärkeintä on vuorovaikutus ja se, että keskustelu käydään positiivisessa hengessä. Omassa työssäni nautin erityisesti siitä, kun saamme kehitettyä jonkin idean raakileen yhteistyön avulla toimintavalmiiksi palveluksi tai konseptiksi. 

 

Suvi Sario, 37, Kirjastosihteeri sekä kirjastoavustaja, Turun yliopisto, Rauman normaalikoulun koulukirjasto, sekä Turun yliopiston kirjasto, Rauman opettajakoulutuslaitoksen (OKL) kirjasto  

1. Kuvaile lyhyesti suhdettasi kirjastoon.  

Intohimoinen suhde niin kirjastoihin kuin kirjoihin. Hetkellistä teini-iän harhailua lukuun ottamatta olen käyttänyt, ja tulen käyttämään kirjastoa paljon.  

2. Nosta Kirjastoseuran strategiasta esiin kaksi itsellesi tärkeintä asiaa.  

Kirjastoseuran strategia on kokonaisuudessaan tärkeä. Vaikean valinnan jälkeen päädyin päättäjien ja kansanedustajien tietoisuuden syventämiseen kirjastopalvelujen vaikutuksesta lukutaitoon, koska he vaikuttavat kirjastoille suunnatun rahan määrään ja sitä kautta kirjastojen toimintaa. Lisäksi heidän lausuntonsa asiasta voi vaikuttaa yleiseen asenteeseen kirjastoja kohtaan.   Toinen tärkeäksi kokemani asia on osallistuminen kansainvälisten järjestöjen toimintaan sekä aktiivinen verkostoituminen kirjastoseurojen yhteistyössä. Tätä kautta saamme lisää ideoita toimintamalleihin, laajennamme eri kulttuurien tuntemusta sekä jaamme saatua tietoutta eteenpäin, ja näin lisäämme mm. suvaitsevaisuutta yhteiskunnassamme.  

3. Mikä olisi roolisi hallituksessa: hyökkääjä, toppari, syöttäjä, maalivahti, pelinrakentaja vai vaihtopelaaja? Perustele tosielämän esimerkein.  

Roolini Kirjastoseuran hallituksessa olisi toppari. Puolustan, tarvittaessa kiivastikin, kirjastojen merkitystä sekä olemassaolon tärkeyttä yhteiskunnassa. Vastaan tulevat töyssyt ja kolhut käännän positiiviseksi voimaksi, jonka avulla pääsemme yhdessä eteenpäin ja vietyä pallon maaliin.  

 

Nina Sipola, 45, kirjasto- ja kulttuuritoimenjohtaja, Sallan kunta  

1. Kuvaile lyhyesti suhdettasi kirjastoon.  

Lapsuuteni kirjasto oli turvallinen ja lämmin. Juuri sopivan, yhden luokkahuoneen kokoinen. Kirjastonhoitajana toimi tätini ja kirjasto oli avoinna kahtena iltana viikossa. Nuoruuteni kirjasto oli jännittävä seikkailujen kirjo kirjastoauton kuorissa. Kirjasarjat tutuilla paikoillaan, nopeasti valikoitavissa. Opiskeluaikojen kirjasto oli turhauttava, tuskaista tenttikirjojen etsintää ja varausjonoissa lillumista. Kirjasto on siis aina ollut aina osana elämääni, turvallisena ja luotettavana. Tänään kirjasto on mielenrauhani, kehittyvä ja kuunteleva. Sen moninaiset kuoret kätkevät sisäänsä paljon arvoituksia ja mahdollisuuksia. Työssäni mietin lähes päivittäin, kuinka saan ne kaikkien kuntalaisten saataville.    

2. Nosta Kirjastoseuran strategiasta esiin kaksi itsellesi tärkeintä asiaa:  

Kehitämme yleisten kirjastojen toimintaedellytyksiä. Elämme murrosvaihetta, jossa kirjasto hakee uutta suuntaa toiminnalleen. Uusi kirjastolaki linjaa kirjaston tehtäviä aivan uudella tavalla ja näen sen mahdollisuutena uudenlaisten digitaalisten ja tulevaisuuden kirjastopalveluiden tarjoamisena asiakkaille. Kirjastot tarvitsevat suunnannäyttäjiä ja puolesta puhujia, niitä jotka sanoittavat kirjastotyön haasteet ja mahdollisuudet, näkevät kirjaston voimavarat ehkäistä syrjäytymistä, parantaa monilukutaitoa, opettaa elinikäiseen oppimiseen ja kannustaa aktiiviseen kansalaisuuteen. Kyetäkseen tähän kirjastot tarvitsevat resursseja työhön, jota ei korvaa mikään kone eli vuorovaikutukselliseen opastamiseen, ohjaukseen ja neuvontaan.  

Vahvistamme kirjastoalan osaajien ammatillista identiteettiä. Kirjastotyön muutoksessa myös kirjastotyöntekijän rooli muuttuu. Entisenkaltainen tehtävänkuva joutuu väistymään uudenlaisien kirjastopalveluiden, digitalisaation ja osallistavan toimintakulttuurin myötä. On tärkeää löytää uusi ammatillinen identiteetti ja merkitys työlle kun osin toimimme vielä vanhan mallin mukaisesti, osin otamme askelia kohti uudenlaista yhdessä tekemisen kirjastokulttuuria. Erityisesti pienissä kirjastoissa joissa henkilökuntaa on vähän, on työssä jaksamiseen ja itsetuntemukseen on kiinnitettävä huomiota, jotta uuden oppiminen ja luova ajattelu mahdollistuisi ja kirjasto voisi selvitä tulevaisuuden haasteista.  

3. Mikä olisi roolisi hallituksessa: hyökkääjä, toppari, syöttäjä, maalivahti, pelinrakentaja vai vaihtopelaaja? Perustele tosielämän esimerkillä.  

Pelinrakentaja.  Kuntavaalien alla kävin keskustelua kirjaston merkityksestä kuntalaisille, jotka eivät käytä kirjastopalveluita. Keskustelukumppanini oli sitä mieltä, että kirjaston ei tarvitsekaan tarjota palveluita kaikille, vaan vain niille, jotka niitä haluavat. Uuden kirjastolain hengessä on mielestäni sisäänkirjoitettu ajatus aktiivisen kansalaisuuden tukemisesta, jonka mukaan heillekin, jotka eivät osaa käyttää tai joille kirjasto palveluna ei ole tuttu, on kirjaston tarjoamat mahdollisuudet elinikäiseen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen tuotava saataville. Ilman vastakkainasettelua, yhteisen hyvän eteen töiden tekeminen antaa hyvät lähtökohdat kirjastopalveluiden kehittämiseen lähellä kuntalaista ja matkailijaa.