Halutaanko kirjastojen asiakaslehteä?
Ilmestymispäivä:
23.10.2009
Tekijä: Verho Seppo Laji: blogi
Kilpailu on kiristynyt maksuttomillakin markkinoilla. Netissä on paljon hyvää, aivan ilmaista materiaalia. Kirjastojen käyttöluvut ovat olleet laskussa. Väkisin tulee mieleen pitäisikö ruveta markkinoimaan ja hoitamaan suhdetta asiakkaisiin. Lama ahdistelee kirjastoja ja myös Kirjastolehteä. Silti mediamurros luo kasvavia paineita uudistaa kirjastopalveluja ja modernisoida julkikuvaa. Tulossa olevat palvelut pitäisi saada yleiseen tietoisuuteen, jotta niitä voidaan haluta. Päättäjille täytyisi pystyä myymään jotain, jota ei vielä oikeastaan ole edes olemassa. Siihen tarvitaan ammattimaista, tehokasta viestintää lobbaamisen tueksi.
Tarvitaan ehkä myös foorumi, jonka sisältöihin pystytään vaikuttamaan ja joka kiinnostaisi myös kirjastojen asiakkaita ja päättäjiä. Kirjastothan ovat kokeneet vaikeaksi synnyttää asiallista, julkista keskustelua niille tärkeistä asioistaan. Kunnollista, julkista kirjastokeskustelua on liian vähän.
Kirjastoseuran viestintää ja lehden tulevaisuutta pohtivat ryhmät törmäsivät hankalaan yhtälöön: viestintää pitäisi tehostaa, mutta resurssit pienenevät.
Mietittiin myös minkä tyyppinen viestintä kiinnostaisi muitakin. Kirjastoseurahan on ollut tiukasti kirjastoammattilaisten seura. Myös Kirjastolehti on suunnattu heille ja se kertoo asioista kirjaston sisältä käsin. Ulkopuolisen silmin lehden sanoma on siksi ehkä vähän yksipiippuista, arvattavaa, ei kovin jännittävää.
Syntyi ajatus, että seuran toimintaan voitaisiin ottaa jollakin tavalla ammattilaisten rinnalle myös asiakkaat ja päättäjät. Voisi syntyä keskustelua kaikkien kolmen kirjastolle tärkeän ryhmän välille – kaikkien mielipiteet saataisiin esiin.
Tämän kolmikannan ristiriitaisillekin näkemyksille perustuva lehti voisi olla vakavammin otettavaa kuin pelkkä kirjastoammattilaisten propagandalehti. Pieni kipunointikin vain lisäisi kiinnostusta. Tältä pohjalta voisi syntyä hyvä kirjastojen asiakaslehti, jossa kaivattua kirjastokeskustelua voitaisiin käydä.
Asiakaslehdellä ei kuitenkaan ole mitään mahdollisuuksia ilman kirjastojen tukea. Kirjastoja tarvitaan osallistumaan kustannuksiin, siis ostamaan asiakaslehteä asiakkailleen. Niitä tarvitaan poimimaan esiin ne paikkakunnan kellokkaat, joille lehti vähintäänkin pitää antaa. Kirjaston on itse hoidettava myös paikallisten asioiden tiedottaminen. Asiakaslehti tukisi tätä luomalla kuvaa modernista kirjastosta, sen tiellä olevista ongelmista ja saavutetuista tuloksista. Asiakaslehden käsittelemät aiheet pitäisi seuloa esiin yhdessä kirjastojen kanssa.
Niukkenevien resurssien ongelmaa keksittiin ruveta ratkomaan yhteistyön avulla. Näissä merkeissä on otettu yhteyttä kirjastopalveluun ja kirjastot.fi –toimitukseen. Aloitteeseen on suhtauduttu myönteisesti.
BTJ:ssä osataan kustannustoiminta. Kirjastot.fi:llä on paljon verkko-osaamista ja nyt myös verkkotelevisio, Kirjastokanava. Kirjastoseuralla on yhteys jäsenten kautta kentälle ja vankkaa toimitusosaamista nimenomaan kirjastoalalta. Yhteistyöllä voitaisiin ehkä niukkenevissakin oloissa säilyttää alalla ammattimainen ja iskukykyinen toimitus, joka pystyy nostattamaan kirjastokeskustelua silloin kun sitä tarvitaan.
Tärkein kumppani ovat kuitenkin kirjastot. Onko riittävän moni halukas panostamaan nykyistä selvästi enemmän pr-työhön ja tilaamaan asiakaslehteä kellokkaille ja/tai jakamaan asiakkailleen? Asiakaslehti ei saisi syödä ammattilehteäkään, se on seuran tärkein jäsenetu ja sille on olemassa taloudellisestikin merkittävää kysyntää.
Osallistukaa seuran viestinnästä käynnissä olevaan keskusteluun. Vastatkaa Kirjastolehden kysymykseen. Miettikää asiaa. Hyvillä ideoilla pääse nyt vaikuttamaan.
|