Virtaa pohjoismaisesta yhteistyöstä

E-kirjojen saatavuus ja lainsäädäntö puhuttavat kaikkia pohjoismaita.

Pirkko Lindberg
Pirkko Lindberg

Pohjoismaiden kirjastoseurojen edustajat kokoontuvat kerran vuodessa vuorotellen eri maissa. Tänä vuonna kokoontuminen oli tammikuussa Kööpenhaminassa, jossa edustimme Suomea Kirjastoseuran toiminnanjohtaja Rauha Maarnon sekä Finlands svenska biblioföreningenin puheenjohtaja Karolina Zilliacuksen kanssa. Olin mukana varapuheenjohtajan ominaisuudessa viimeistä kertaa sillä pestini Kirjastoseurassa päättyi tammikuun lopussa.

Tanskassa kirjastoseuroja on vain yksi, ja se edustaa kaikkia kirjastosektoreita. Puheenjohtajana toimii aarhusilainen kunnallispoliitikko Steen B. Andersen, joka aktiivisesti ajaa kirjastojen etuja ja pitää kirjastoja esillä poliittisessa keskustelussa ja vaaleissa. Tanskassa on 75 kuntaa kirjastoseuran jäseninä, kokonaisjäsenmäärän ollessa 350. Jäsenpohja poikkeaa siis Suomesta. Steen kertoi myös kotikaupunkinsa kirjastoista. Niitä on yhteensä 19, joista vain kaksi ei ole omatoimikirjastoja. Tapahtumia järjestävät pääosin asukkaat, ja omatoimikirjastoissa on paljon ulkopuolisten järjestämiä tapahtumia myös silloin kun henkilökuntaa ei ole paikalla.

Kahden päivän agendaan kuuluivat ajankohtaiset kuulumiset kustakin maasta. On valaisevaa mutta myös tärkeää huomata, että sekä ilon aiheet että haasteet ovat hyvin samankaltaisia pohjoismaissa. E-aineistojen saatavuus oli tärkeä kysymys keskusteluissamme.

Mallit e-aineistojen lainaamiseen poikkeavat jonkin verran eri maissa, mutta kaikilla on sama huoli niiden saatavuudesta myös jatkossa. Oikeastaan mikään maa ei ole onnistunut luomaan täysin tyydyttävää lainaussysteemiä e-aineistoille. Eblida (European Bureau of Library, Information and Documentation Associations) ajaa kirjastojen e-aineistojen tekijänoikeusasioita EU:ssa, jossa on tulossa äänestys asiasta. Tilannetta pidettiin huolestuttavana kirjastojen kannalta ja kansallinen lobbaus olisi nyt tärkeää.

Saimme myös vieraita IFLAn (The International Federation of Library Associations and Institutions) hallituksesta, kun sen pohjoismaiset edustajat tanskalainen Knud Schultz ja ruotsalainen Torbjörn Nilsson kertoivat IFLAn maailmanlaajuisesta Global Vision -kyselystä. He olivat koostaneet pohjoismaita koskevan osuuden, jossa vertailut oli tehty maidemme kesken. Oli mielenkiintoista huomata, että aika monessa osiossa Suomen vastaukset erosivat muiden maiden linjasta. Odotamme mielenkiinnolla lisätietoa tästä kyselystä, jota esitellään laajemmin seuraavassa IFLAn konferenssissa Kuala Lumpurissa ensi elokuussa ja myös verkossa myöhemmin.

Yhtenä helmenä päivistä jäi mieleen lausuma, että kirjastojen tulee olla ihmisten mielessä myös digitaalisesti. Paikallinen kirjaston sivu on tärkein digitaalinen lähestymistapa kirjastojen asiakkaille ja myös siellä tulee olla läsnä yhtä paljon kuin fyysisesti kirjastossa. Tässä meillä suomalaisilla olisi ehkä hieman vielä parannettavaa.

 

Kirjoittaja on Tampereen kaupungin kirjasto- ja kansalaisopistoyksikön johtaja sekä pitkäaikainen Suomen kirjastoseuran varapuheenjohtaja.

Pohjoismaisten kirjastoseurojen edustajia Kööpenhaminassa tammikuussa 2018.
Pohjoismaisten kirjastoseurojen edustajia Kööpenhaminassa tammikuussa 2018.