Kirjastoseuran blogi antaa äänen kirjastoalan nykyisille ja tuleville ammattilaisille.
Tyrnävän kirjaston Kivipirtin neuvottelutila muuttuu pian tunnelmalliseksi satuhierontatuokiotilaksi. Tilassa on alkamassa ensimmäinen tuokio kolmen satuhierontatuokion kokonaisuudesta, jotka liittyvät opinnäytetyömme toiminnalliseen osuuteen.
Me kirjasto- ja tietopalvelualan opiskelijat löysimme satuhieronnan kaksi vuotta sitten tehdessämme muita koulutehtäviä. Toisella meistä on omia lapsia joten satuhieronta pääsi sitä kautta heti käytäntöön ja osaksi perheen arkea. Iloksemme Tarina & Kosketuksen järjestämä satuhierontaosaajakoulutus oli tulossa samana keväänä myös Ouluun ja ilmoittauduimme mukaan tähän koulutukseen. Koulutuksen jälkeen olemme pitäneet satuhierontahetkiä kirjastossa harjoitteluiden aikana ja tehneet sitä myös palvelutalossa oleville ikäihmisille.
Satuhieronta on vienyt meidät niin sanotusti mennessään ja toinen meistä kouluttautui tänä keväänä myös satuhierontaohjaajaksi. Omien kokemustemme pohjalta olemme vakuuttuneet siitä, että tätä haluamme tehdä ja viedä myös kirjastoihin tarjottavaksi palveluksi.
Opinnäytteessämme käsittelemme satuhieronnan lisäksi suomalaista kosketuskulttuuria ja kirjaston muutosta. Tuokioista kuulemiemme kokemusten ja tekemiemme haastattelujen kautta olemme tehneet johtopäätökset siitä, miten ja miksi satuhieronta soveltuu kirjastossa toteutettavaksi.
Miksi satuhierontaa soveltuu kirjastoon?
Satuhieronta yhdistää erityisellä tavalla tarinan ja kosketuksen, kaksi ihmiselämän kannalta oleellista asiaan. Satuhieronnan perimmäinen tarkoitus on tarjota lapselle läsnäolon ja huomion kokemuksia sekä opettaa ja vahvistaa rauhoittumisen taitoja. Nykyään läsnäolon kokemus ei ole kenellekään itsestään selvyys, koska ympärillämme on yhä enemmän erilaisia ärsykkeitä ja viihdyttävää ohjelmaa. Toisaalta myös erilaiset vaatimukset menestymisestä voivat olla jo pienelläkin lapsella suuret. Itse kullakin, isolla ja pienellä, voi olla vaikeuksia rauhoittua hetkeen ja olla läsnä silloin, kun sitä eniten tarvittaisiin. Satuhieronnan keinoin voidaan vaikuttaa juuri näihin ongelmiin ja haasteisiin.
Kirjasto on perinteisesti ollut hiljaisuuden tyyssija ja se on ehkä viimeinen sopukka missä vielä tänä päivänä ylipäätään löytää hiljaisuutta. Kirjastot elävät tällä hetkellä monin tavoin muutoksen aikaa, joista ei vähäisimpänä tapahtumatuotannon lisääminen. Tapahtumat elävöittävät kirjastoa ja ne kuuluvat sinne. Tapahtumatuotantoa ja palveluiden uudistamista suunnitellessaan voidaan hyödyntää myös rauhallisuuden tyyssijan mielikuvaa. Lapselle ja vanhemmalle voidaan tarjota rauhallinen hetki kirjastossa tavalla, jota he eivät ehkä edes osanneet odottaa. Perheille voi olla todella yllättävää, että he saavat tulla luvan kanssa olemaan ilman digilaitteita koulutetun ohjaajan opastamassa satuhierontatuokiossa. Satuhierontatuokio on hetki, jolloin voidaan olla läsnä toisille ilman, että siltä olemiselta vaaditaan mitään.
Satuhieronnasta on tehty paljon opinnäytteitä ja niissä on todettu sen vaikuttavan lapsiin ja lapsiryhmien dynamiikkaan positiivisesti. Esimerkiksi päiväkotiryhmissä, joissa satuhieronta on käytössä säännöllisesti, on vähemmän kiusaamista ja konflikteja. Voisiko siis kunnan resursseja säästyä joltakin toiselta toimialalta, jos kirjaston kautta kaikki vanhemmat opetettaisiin käyttämään satuhierontaa jo silloin kun lapset ovat ihan pieniä? Kirjaston kautta myös ne lapset (ja vanhemmat), jotka eivät satu olemaan satuhierontaa toteuttavassa päiväkodissa, pääsisivät tutustumaan metodiin ja sen positiivisiin vaikutuksiin.
Mitä saimme haastatteluista irti?
Satuhierontaan osallistuneet vanhemmat tulivat lapsensa kanssa erilaisista lähtökohdista ja toiveista tuokioon. Heille kaikille satuhieronta oli netistä tai lehdistä ennestään tuttua, mutta se ei ollut ollut arjessa kuitenkaan mukana. Kaikki vanhemmat olivat yksimielisiä siitä, että satuhieronnalla on sijansa arjessa ja aikoivat käyttää satuhierontaa jatkossa arjessaan. Vanhemmat kertoivat, että tulisivat jatkossakin satuhierontatuokioihin lapsen kanssa, jos sitä vain olisi tarjolla kirjastossa. Lapsia emme ehtineet haastatella virallisesti, mutta kuulimme heiltä hyvin kannustavia kommentteja sen suhteen, että satuhierontaa kannattaa järjestää kirjastoissa. Eniten lapsia ehkä innosti tilanteessa juuri se, että he saivat vanhemmalta henkilökohtaista aikaa, ilman ulkopuolelta tulevia vaatimuksia.
Mitä kirjaston tulee huomioida ennen kuin satuhierontaa järjestetään?
Satuhieronnan järjestämien kirjastoissa on hyvin yksinkertaista, kun ensin otetaan huomioon muutama seikka. Kirjaston henkilökunnalla tulee olla halu ja kiinnostus satuhieronnan järjestämiseen kirjastossa. Satuhierontatuokiot vaativat rauhallisen, muusta kirjastotilasta erillisen tilan, minne muut äänet eivät kuulu ja missä voidaan olla rauhassa ylimääräisiltä katseilta. Ennen tuokioita tulee olla myös riittävästi tietoa ja taitoa satuhieronnasta ja sen järjestämisestä. Tässä kannatta hyödyntää Suomessa jo olevia 35 satuhierontaohjaajaa tai laittaa oma työntekijä ohjaajakoulutukseen, kun sellainen taas järjestetään.
Maailma on paljon parempi paikka elää, kun kohtaamme toisemme aidosti, ilman mitään vaatimuksia ja siksi haluamme tehdä tätä työtä. Satuhierontaa voidaan avata myös kirjaston aineistoja käyttää lukemaan innostamisessa, mutta se on kokonaan uuden jutun aihe.