Larppausta ja lobbaamista

On tärkeää, että päättäjät saavat tietoa päätöksenteon kohteilta, kirjoittaa Riitta Kangas.

Riitta Kangas (vas.) ja Aruna Nanes Brysselissä.
Riitta Kangas (vas.) ja Aruna Nanes Brysselissä.

Lobbaus? Vaikuttamisen ammattilaiset ajamassa omaa etuaan keinoja kaihtamatta vai tiedonvälitystä päättäjille, joiden aika ei välttämättä riitä ns. omaehtoiseen ja laaja-alaiseen asioihin perehtymiseen?

Oma käsitykseni lobbaamisesta oli pitkään ensin mainitun kaltainen, kunnes työn kautta olen kohdannut päättäjiä ja oivaltanut miten tärkeää on tuoda esiin teemoja, jotka eivät välttämättä näy päättäjän arjessa eduskunnassa tai muissa päätöksenteon ympäristöissä.  Taloudellisesti turvatussa arjessaan, puitteiltaan hyvissä kokoushuoneissa ja -saleissa vietettyjen työpäivien pyörteessä on tärkeää, että päättäjät  saavat viestiä myös päätöksenteon kohteilta, olivat ne meidän alalla sitten kirjastoammattilaisia tai kirjaston asiakkaita.

Syyskuussa 2018 järjestettiin Brysselissä kolmannen kerran peräkkäin Generation Code –lobbaustapahtuma.  Tapahtuman idea on esitellä EU-parlamentissa työskenteleville parlamentin jäsenille kirjastoalan viimeisimpiä innovaatioita ja teemoja, ja samalla keskustella parlamentin jäsenten kanssa sekä Euroopan että valtakunnan tasolla kirjastoja koskevista haasteista ja lainsäädännöllisistä tarpeista. Kunkin maan kirjastoammattilainen kutsuu kansalliset parlamentin jäsenet lyhyeen tapaamiseen ja tutustumaan samalla näyttelyyn.

Tapasin mm. Miapetra Kumpula-Natrin ja Anneli Jäätteenmäen, jotka molemmat olivat aidosti kiinnostuneita suomalaisen kirjastolaitoksen tilasta ja tulevaisuudesta. Keskustelun aiheina oli erityisesti kirjastoille tulevan digituen rahoitus sekä kansallinen e-kirjastomalli.

Kuva: Miriikka Laakkonen

Kirjastolobbareille tarjottiin mahdollisuus osallistua edellisenä päivänä Brysselin keskustassa sijaitsevan Muntpuntin kirjastossa Library Island –työpajaan. Library Island on Matt Finchin kehittämä, roolipelaamista hyödyntävä työpajametodi.

Työpaja on voimakkaasti osallistava ja laajimpana osana on roolipeli, jossa osallistujat kehittävät kuvitteellisen Library Islandin kirjastotoimintaa. Jokainen työpajaosallistuja saa roolin (rahoittaja, asukas, vähemmistön edustaja, kirjaston työntekijä), josta käsin miettii  kuinka kirjastopalveluita pitäisi ja voi kehittää. Kiivaan keskustelun, oman edun ajamisen ja kinastelunkin jälkeen käydään läpi kuinka kukin on roolissaan onnistunut, ovatko palvelut menossa toivottuun suuntaan – ja näillä opeilla käydään uusi kierros ja samalla voi vaihtaa roolia niin halutessaan. Silmiä avaavaa, moniäänistä ja ennenkaikkea hauskaa.

Työpajamenetelmästä kiinnostuneille lisätietoja Finchin blogista. Työpajaan osallistuminen loi osallistujille vahvan yhteenkuuluvuuden tunteen  ja verkostoituminen eurooppalaisten kollegoiden kanssa oli ehdottomasti matkan suurimpia anteja.

Suomalainen kirjastolaitos nähdään maailmalla innovatiivisena ja meille monet arkiset asiat kuten lukukoiratoiminta herättää kiinnostusta.

Generation Coden taustaorganisaatio Public Libraries 2020 on toiminut Bill Gates Foundationin rahoituksella ja tällä hetkellä jatkorahoitusta etsitään kiivaasti. Oman osallistumiseni mahdollisti Suomen Kirjastoseura.