Kotikutoisuutta, kansainvälisyyttä ja mielenilmauksia

Meneillään oleva pandemia on vaikuttanut kirjastojen toimintaan hyvin eri tavoin niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Suomessa kirjastot suljettiin keväällä ja monissa kunnissa julkisen talouden koettiin ajautuvan niin ahtaalle, että kirjastojen henkilöstöä jouduttiin lomauttamaan. Toisaalta kirjastot ovat samalla osoittaneet monen muun toimijan tavoin erinomaista kykyä joustaa uuden ja tuntemattoman tilanteen edessä: nopealla aikataululla kirjastot ovat kyenneet ylläpitämään tai luomaan uusia vuorovaikutteisia etäpalveluja ja -tapahtumia monien yhteistyökumppaneiden kanssa. Kirjastojen rooli ihmisten ja perheiden yhdistäjänä on korostunut digitaalisissa ympäristöissä, kun etäopastusta erilaisten sovellusten käyttöön on tarjottu tavallista laajemmin. Maailmalta löytyy myös paljon tapauksia, joissa kirjastojen tiloja tai verkostoja on hyödynnetty suoraan koronatilanteen seurauksien hoitamisessa. Kirjastot ovat esimerkiksi pikavauhtia luoneet erikielisiä tiedotteita, tiloissa on alettu tarjoamaan ruoka-apua tai 3D-tulostimilla on valmistettu suojamaskeja.

Suomessa on keskusteltu entistä kiivaammin yhteisen e-kirjaston tarpeesta. Tasapuolinen e-aineiston saavutettavuus on toivottava asia, jonka ajamisessa olisi hyvä muistaa myös monikielisten asiakkaiden olemassaolo sekä äidinkielen tärkeys kielitaidon ja kulttuurin oppimisessa. Toisaalta etäpalveluina toteutetuista kielikerhoista huolimatta monet maahanmuuttaja-asiakkaat jäivät koronatilanteen aikana ulkopuolelle näistä oppimisille tärkeistä kohtaamisen hetkistä – digitaidot puuttuivat. Kirjastojen suljetuista ovista lienevät kuitenkin kärsineet eniten jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa olevat: syrjäytyneet, paperittomat ja kodittomat. Monien asiakkaiden mahdollisuus käyttää verkkopalveluja on pääasiallisesti juuri kirjastossa.

Vuonna 2013 syntyneen Black Lives Matter -liikkeen tunnuslause ja keskustelu rasismista nousi kevään aikana maailmanlaajuisesti julkisuuteen George Floydin kuoleman myötä. Tapahtumien seurauksena järjestettiin lukuisia rasisminvastaisia tempauksia ympäri maailman. Keskusteluihin liittyen kirjastot ohjasivat ihmisiä aiheen terminologian ja toiminnan lähteille sekä nostivat rasismia ja syrjintää käsittelevää aineistoa esiin. Rasisminvastaisia kannanottoja julkaistiin kirjastoalan yhteisöjen toimesta. Samassa yhteydessä käytiin keskustelua kirjastojen neutraalisuuden merkityksestä sekä siitä, mitkä ovat kirjastojen mahdollisuudet ottaa eri tavoin kantaa rasismin kaltaisiin ilmiöihin. Asiaa tarkasteltaessa on perusteltua ottaa pohdintaan myös kirjastojen tavoitteet kansalaiskeskustelujen kehittämisen osalta. Kansalaiskeskusteluilla ja osallisuustyöllä odotetaan ensisijaisesti olevan suoraa vaikuttavuutta esimerkiksi kunnallisessa päätöksenteossa tai palvelujen kehittämisessä. Välineellisen tehtävän lisäksi kansalaiskeskustelun merkitys voidaan nähdä myös itseisarvoisena, avoimen arvokeskustelun ympäristönä. Vaihtuvien keskusteluteemojen ja erilaisten käsittelytapojen kokeiluissa vaikuttavuutena on edistää parempaa keskustelutaitoa, kansalaiskeskustelutaitoa.

Resilisenssi tarkoittaa kykyä selviytyä ja uudistua oppimalla kriisitilanteista. Koronatilanteesta selviytymisessä kirjastoilla kulttuuripalvelujen tuottajina on ollut suuri merkitys ihmisten hyvinvoinnille yhteiskunnissa ympäri maailman. Ekologisen heräämisen ja etätyöhön siirtymisen myötä on hyvä aika miettiä kirjastojen kansainvälisyystoiminnan tapoja ja käytäntöjä vielä vahvemmin kestävän kehityksen tavoitteiden kautta. Helppo ratkaisu kirjastoille tähän on kotikansainvälisyys, jolla tarkoitetaan kotimaassa tapahtuvaa oppimista kansainvälisyydestä.

Blogitekstin on kirjoittanut Suomen kirjastoseuran Kansainvälisyys- ja monikulttuurisuustyöryhmän jäsenet.

* * *

Kotikansainvälisyys kirjastoissa -webinaari järjestetään 7.10.2020. Suomen kirjastoseuran kansainvälisyys- ja monikulttuurisuustyöryhmän järjestämän koulutuksen teemoina ovat kirjastojen kotikansainvälisyystoiminta ja -tapahtumat, kansainvälisyyden ja kulttuurisen ymmärryksen käsitteet sekä eri kulttuureista ja kielitaustoista tulevien työntekijöiden ja harjoittelijoiden kokemusten ja osaamisen hyödyntäminen kirjastoissa.  Webinaariohjelma ja ilmoittautuminen täältä.