Kirjastoseuran isot kuviot

"Emme jätä kirjastoa pienen piirin asiaksi" sanoo toiminnanjohtaja Rauha Maarno blogissa.

"Tulemme jatkossa tekemään yhä itsepintaisempaa, aktiivisempaa ja räväkämpää julkista työtä", kirjoitin yli vuosi sitten vuosikertomuksessamme.

Suomen kirjastoseuran kiinnostavuuskerroin on nyt nousussa. Meille virtaa uusia jäseniä, sisältöjämme jaetaan ja työryhmiimme liittyy loistavia ammattilaisia. Nyt maalataan isolla pensselillä isolle kankaalle.  

Mitä minä halusin uutena toiminnanjohtajana tuoda Kirjastoseuraan? Aloitin työni elokuussa 2015 ja jo alussa halusin yhdessä tekemistä, innostusta, uusia avauksia ja vahvaa suuntautumista ammattilaisten piiristä ulos maailmaan. Hallituksemme evästys minulle oli näkyvyyden nostaminen ja myös jäsenistöllemme tehty kysely osoitti, että muutoksia tarvitaan.  

Emme jätä kirjastoa pienen piirin asiaksi. Suomalaiset kirjastot kiinnostavat nimittäin nyt kaikkia. Helsingin keskustaan rakenteilla oleva Oodi on maailman mittakaavassa ainutlaatuinen lukemisen ja tekemisen talo, joka tulee Business Insiderin ennustuksen mukaan houkuttelemaan matkailijoita Helsinkiin.  

Kirjasto on suomalainen ilmiö, jossa tiivistyvät monet yhteiskuntamme parhaat arvot: tasavertaisuus, sivistys ja sananvapaus. Kirjaston potentiaalia koulutuksen kaltaisena vientituotteena tai maamme brändääjänä ei ole vielä lähimainkaan ymmärretty.  

Tämänkin kysymyksen kanssa tulemme jatkossa työskentelemään. Tavoitteemme on edelleen kirkastaa suomalaisen kirjaston kuvaa ja kasvattaa Suomen kirjastolaitoksen mainetta yhtenä maailman parhaista.

Tässä ajassa tärkeintä on puhutella uusia yleisöjä ja kasvattaa keinovalikoimaa vaikuttamiseen. Uusia yleisöjä olemme löytäneet ainakin sosiaalisessa mediassa, kuntavaalikampanjassa ja lauantai-illan Lotto-lähetyksessä.   

Olemme löytäneet myös uusia kumppaneita, kuten Turun ammattikorkeakoulun, jonka opiskelijat kutsuivat vaikuttavan nipun kuntavaaliehdokkaita tutustumaan kirjastoihin vaalien alla.

Myös yhteistyömme eurooppalaisten kirjastolobbareiden ja pohjoismaisten kirjastoseurojen kanssa on tiivistynyt. Varapuheenjohtajamme Juha Manninen pisti viime lokakuussa Euroopan parlamentissa Public Libraries 2020 -tapahtumassa tuulemaan jututtamalla europarlamentaarikkoja, kuten Sirpa Pietikäistä.

Tulossa on kesäkuussa julkaistava raportti kirjastojen taloudellisesta vaikuttavuudesta. Se avaa uudella tavalla kirjastojen merkitystä lukutaidon kehittäjänä ja digitalisaation tukijalkana. Raportista saatavan tiedon avulla haastamme kaikki puolueet pitämään esillä kirjasto- ja kulttuuripolitiikkaa.  

Raportti julkaistaan Kirjastopäivillämme, jossa on koossa hieno kattaus kiinnostavia puhujia ja näytteilleasettajia. Heinäkuisen Suomen huipputapahtumassa, Porin Suomi Areenassa puolestaan rummutamme sivistyksen ja lukemisen teemoja yhdessä kumppaneidemme kanssa.   

Mutta sitä ennen toukokuussa olemme Maailma kylässä -festareilla yhdessä muusikko Samae Koskisen ja kirjastonjohtaja, kansalaisaktiivi Sunniva Draken kanssa. Keskustelemme siitä, mitä kirjasto voi tehdä ihmisten vaikuttamismahdollisuuksien lisäämiseksi.  

Työtä on siis tehty. Tuli isoja ja pieniä onnistumisia, vastoinkäymisiä ja uuden oppimista. Tärkeät askeleet otimme johtamassani strategiatyössä. Työn kuluessa löysimme Kirjastoseuran oman äänen, jota kehitämme rohkeasti eteenpäin. Ja ei voi mitään. Kuvio laajenee kuin renkaat veden pinnassa.